Peter Grönholm ALLU Finland Oy:n johtoon

17.4.2020

B.Sc. Peter Grönholm on nimitetty ALLU Finland Oy:n toimitusjohtajaksi 1.7.2020 lähtien. Peter Grönholmilla on laaja kokemus niin myynti- ja markkinointi- kuin toimitusketjujen johtamisesta sekä toimitusjohtajana kansainvälisissä organisaatioissa kotimaassa ja ulkomailla. Tällä hetkellä hän toimii teollisuuden laitetoimittaja Cavotec Groupin globaalista toimitusketjusta ja toiminnoista vastaavana johtajana Saksassa. Hän siirtyy ALLUlle heinäkuussa 2020.

Peter Grönholmin tausta on kansainvälinen. Hänen asemapaikkoinaan vuosien aikana ovat olleet USA, Norja ja Saksa. Lisäksi hän on vastannut liiketoiminnasta useissa muissa maissa mm. Pohjois-Amerikassa ja Pohjoismaissa.

”ALLUn strategia tähtää kannattavaan kasvuun, tulokseen ja kansainvälisyyteen. Peter on tulos- ja ratkaisukeskeinen pidetty tiimipelaaja, minkä lisäksi hänellä on vahvat näytöt tuloksekkaasta työstä henkilöjohtajana. Valinnassa painoivat myös merkittävästi Peterin kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta”, sanoo ALLU Groupin hallituksen puheenjohtaja Markku Jonninen.

“Minulle ALLU on positiivinen haaste Suomessa usean maailmalla vietetyn vuoden jälkeen. ALLU on tunnettu brändi omalla alallaan ja hyvin johdettu yritys, jolla on suuri kasvupotentiaali. Odotan innolla, että pääsen osana tiimiä kehittämään ALLUn liiketoimintaa edelleen”, sanoo Peter Grönholm.

Maanteitä päällystetään tänä kesänä yli tuplasti enemmän

17.4.2020

Maanteiden päällysteitä uusitaan tänä vuonna noin 4000 kilometrin matkalla. Tienkäyttäjillä on mahdollista seurata verkon karttapalveluista, missä töitä tehdään.

Tämän vuoden ensimmäiset päällystystyöt on aloitettu Etelä-Suomessa. Ajankohta on leudosta talvesta johtuen hieman normaalia aikaisempi. Verrattuna viime vuosiin, poikkeuksellista on myös se, miten paljon päällysteitä uusitaan.

”Viime vuonna maanteitä päällystettiin noin 1700 kilometrin matkalta. Määrä oli historiallisen alhainen. Tänä vuonna päällystämme rutkasti enemmän. Tämän hetken arvioiden mukaan voimme päällystää noin 4000 kilometriä”, kertoo kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård Väylästä.

Nygård arvioi, että tällä päällystysmäärällä maanteiden korjausvelka ei kasva tänä vuonna. Päällystettyjen maanteiden korjaamiseen on tänä vuonna käytettävissä noin 200 miljoonaa euroa. Tästä noin 40 miljoonaa euroa kuluu päällystevaurioiden paikkaamiseen ja tiemerkintöjen uusimiseen.

”Päällystettyjen teiden kunnossapidon rahoitus on noussut, ja siksi voimme parantaa tarvittaessa myös tierakenteita ja niiden kuivatusta. Uskomme tämän pidentävän päällysteiden elinkaarta. Lisäksi kävely- ja pyöräilyväylien päällysteiden korjauksia pyritään lisäämään”, Nygård toteaa.

Lämmin talvi lisäsi tiestön paikkaustarvetta

Vaikka päällystysmäärät lisääntyvät tänä vuonna, on tiestöllä runsaasti myös paikkaustarvetta. Leudon talven takia monet tiet ovat reikiintyneet poikkeuksellisen paljon. Päällysteiden huonon kunnon takia alennettu nopeusrajoitus on asetettu lähes 500 kilometrille. Osa näistä rajoituksista saadaan poistettua kesän päällystystöiden myötä.

”Merkittävin kohde on valtatie 4 Orimattilan liittymästä Vierumäen liittymään asti. Tällä 47 kilometrin pituisella osuudella ei nopeutta pystytty nostamaan kesänopeuteen, vaan 100 kilometriä tunnissa -rajoitus joudutaan pitämään päällysteen uusimiseen saakka”, kertoo tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen Väylästä.

Päällysteiden paikkaus oikein kohdistettuna ja oikea-aikaisesti tehtynä on osa niiden elinkaaritehokasta kunnossapitoa. Päällysteen paikkausten laadun kehittämiseen on panostettu viime aikoina.

Tehdään yhdessä työmaista turvallisempia

Päällystystöiden tekemistä voi helpottaa se, että koronakriisin aikana liikennemäärät ovat monilla tieosuuksilla normaalia vähäisempiä. Tämä voi helpottaa myös työmaiden tielläliikkujia siten, että kovin pitkiä jonoja ei synny työmailla.

Poikkeuksellisissakin oloissa työmaiden liikenteenohjausta ja nopeusrajoituksia on noudatettava työntekijöiden sekä liikenteen turvallisuuden takaamiseksi. Tänäkin vuonna maanteiden tienpäällystyskohteissa on käytössä saattoautoja turvallisuuden parantamiseksi.

Päällystystyön jälkeen tietyömaan aikaiset nopeusrajoitukset voidaan poistaa, kun kaikki päällystystyön vaiheet ja tiemerkintätyöt ovat valmiina. Tiemerkintätyöt valmistuvat yleensä viimeistään kolmen viikon kuluttua päällystystyön valmistumisesta.

Karttapalveluissa ajantasaista tietoa päällystystöistä

Väylä on tehnyt verkkoon kartan hankkeista, jonne on koottu myös tietoa ELY-keskusten tämän vuoden päällystystöistä. Karttaa päivitetään päällystysohjelmien tarkentuessa.

Traffic Management Finlandin Liikennetilannepalvelusta tienkäyttäjät voivat tarkistaa milloin tahansa käynnissä olevat päällystystyöt muiden tietöiden ja häiriöiden ohella.

Väylän ja ELY-keskusten tienpäällystystyömailla urakoitsijat ovat Asfalttikallio Oy, GRK Infra Oy, NCC Industry Oy, Skanska Industrial Solutions Oy ja Peab Industri Oy. Suurin markkinaosuus on tällä hetkellä Peab Industri Oy:llä.

Dokumentti kuuntelee koneiden käyttäjien näkökulmaa

16.4.2020

Miltei kaksituntinen uutuusdokumentti on katsottavissa ilmaiseksi YLE Areenassa, ja se on todellakin katsomisen arvoinen kokonaisuus monessakin mielessä.

Itävaltalaisen ohjaajan Nikolaus Geyrhalterin dokumentti Earth (Alkup. Erde, 2019) kuvaa maapallon nykyistä muutosta sen kummemmin hysterisoimatta ja suuntaan tai toiseen osoittelematta. Dokumentissa seurataan rauhalliseen sävyyn työtä louhoksilla, kaivoksilla ja maanrakennuskohteilla eri puolilla maailmaa. Koneiden käyttäjät ja muu toimintaa pyörittävä henkilökunta muodostavat dokumentin kerronnan, ja heidän ajatustensa myötä katsoja saa luoda oman mielikuvansa aiheesta. Unkarissa louhitaan ruskohiiltä, Kaliforniassa kaavitaan kukkuloita pois asutuksen tieltä, Italiassa louhitaan Carraran marmoria, Espanjassa kuparia ja niin edelleen.

Lähes kaksituntinen dokumentti tarjoaa upean kuvamateriaalin myötä pääsyn hyvinkin poikkeuksellisiin työkohteisiin ja näyttää samalla myös hieman erikoisempaakin konekalustoa. Samalla muistutetaan, että nykymaailma vaatii kasvaakseen raaka-aineita ja dokumentissa kuvatun kaltaisia ratkaisuja.

Työntekijät eivät tee töitä tuhotakseen maailmaa, eivätkä välttämättä täysin allekirjoita esimerkiksi tiheää rakentamista aavikolle, mutta ymmärtävät, että ovat vain osasia suuremmassa kuvassa. ”Ellen tee sitä, joku muu tekee”, dokumentissa lausutaan paitsi haastateltavan toimesta, myös laajemmin. Jos muutosta halutaan, sen täytyy lähteä muualta kuin suorittavasta portaasta. Tässäkin mielessä dokumentti on hyvää katseltavaa, sillä se ei päätä katsojan puolesta, vaan antaa katsojan tehdä omat päätöksensa – kuten hyvän dokumentin kuuluukin.

Dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa 11.7.2020 saakka.

Uusia työvaloja Ledlenseriltä

16.4.2020

Ledlenser esittelee uusia työvaloja, jotka soveltuvat esimerkiksi asennus-, huolto- ja remonttipuuhiin, sekä helposti mukana kulkeviksi yleisvalaisimiksi.
Työvalorintaman pienin uutuus on iW2R laser, joka toimii niin laserosoittimena kohteiden osoittamiseen kuin laajaa valoa tuottavana työvalaisimenakin. iW2R on erittäin kompakti, ainoastaan 50 grammaa painava kynävalaisin joka on varustettu klipsillä, joten se pysyy hyvin vaikka työtakin rintataskussa. Valaisinta voi käyttää työvalona kahdella eri teholla, 150/75 lumenia. Erikoisuutena tässä valaisimessa on myös 160 mm mitta valaisimen kyljessä. Kulmikas muoto estää valaisimen pyörimisen pois kaltevilta pinnoilta. Koko: 164 x 18 x 16 mm paino: 50 g

Työvalojen F-sarjaan puolestaan kuuluu iF2R, ja se painaa sarjansa pienimpänä 88 g. Valaisimessa on valittavissa kolme valotehoa, 200 tai 100 lumenia laajalla valokeilalla ja 75 lumenia kohdevalona käytettäessä. Paloaikaa tällä minivalaisimella on jopa 6 tuntia ja valaisimesta löytyy indikaattorit niin akunvarauksen kuin latauksenkin seurantaan. Helppo käyttää käsivalaisimena, kiinnittää magneetilla, laittaa seisomaan pöydälle tai ripustaa haluamaansa paikkaan. Koko: 48 x 115 x 21 mm paino: 88 g

iF3R:a kutsutaan työvalojen pikkujättiläiseksi, mitä tulee koko-valotehosuhteeseen. Valaisimen pituus on ainoastaan 140 mm ja paino 392 grammaa. Valotehoa voi säätää portaittain 1000, 750, 500, 250 ja 100 lumenin välillä. iF3R-työvalaisimen voi kiinnittää magneetilla, ripustaa koukusta riippumaan tai asettaa tukevasti jalustalleen seisomaan. Valaisin on myös varustettu magneettilatauksella sekä kuljetuslukituksella, jolloin valaisin ei kuljetuksen aikana mene tarpeettomasti päälle vaikka katkaisijaan jokin osuisikin. Koko: 71 x 140 x 36 mm paino: 392 g

Valmistaja muistuttaa myös, että laadukas valaisin on paljon enemmän kuin pelkkä lumen-arvo. Ledlenserin edistyksellisen linssioptiikan kerrotaan takaavan miellyttävän, tasaisen valokeilan ilman häiritseviä varjostumia. Valokeila on monipuolisesti säädettävissä erilaisiin käyttötilanteisiin sopivaksi. Tehokkaiden led-valojen ansiosta valovoimaa riittää aina, kun sitä tarvitaan.
Tuotteilla on viiden vuoden takuu ja rekisteröitymisen kautta takuuaika pidentyy seitsemään vuoteen.

Koneosapalvelun laajennus valmistui

8.4.2020

Koneosapalvelu Oy on rakennuttanut uutta toimitilaa vanhan kiinteistönsä viereen Mänttä-Vilppulaan. Osoitteessa Teollisuustie 5 sijaitevasta uudesta rakennuksesta löytyvät nyt myymälä, letkuasennelmien valmistus, hydrauliikkahuolto, päävarasto sekä toimisto- ja sosiaalitilat. Yhtiön konepajatuotanto toimii edelleen uudisrakennuksen viereisessä vanhemmassa hallissa. Lisäksi saman kadun varrella toimii Koneosapalvelun raskaskonekorjaamo, nosturihuolto ja metsäkonepurkamo sekä Kopa-telojen tuotanto. Entisestä hydrauliikkahuollon kiinteistöstä Kojantiellä luovutaan.

Koneosapalvelun toimitusjohtaja Ville Nevalainen valottaa uutta rakennusta neliömetrien kautta: ”Saimme uudisrakennuksen myötä käyttöömme uutta toimitilaa kerrosalaltaan yhteensä 3660 m²:n verran. Viereisen vanhan rakennuksen kerrosala on 1440 m². Asiakaspalvelu- ja huoltotilojen ohella logistiikkatoiminnot nostettiin uudelle tasolle tilojen lisäksi tietojärjestelmän osalta. Lämmintä varastotilaa on käytettävissä noin 900 m² ja lisäksi saman verran kylmää varastotilaa, joka saatiin kattamalla uuden ja vanhan hallin välinen alue. Sujuvat toimitukset ovat asiakaskunnallemme erittäin tärkeä osa palvelua, joten koimme myös varastojärjestelmiin panostamisen tärkeänä”, Nevalainen kertoo.

”Kun lisäämme Teollisuustie 5:n kiinteistökokonaisuuteen erillisen raskaskonekorjaamorakennuksen kerrosneliömetrit 3400 m², niin voimme todeta, ettei ainakaan tilojen puute rajoita yhtiömme kehitystä lähitulevaisuudessa. 8500 m²:n kiinteistökokonaisuudessa mahdumme toteuttamaan uudetkin ideat ja asiakkaiden toiveet”, naurahtaa toimitusjohtaja Nevalainen. ”Eikä meillä ole tarkoitus pysäyttää kehitystä uuden toimitilan käyttöönottoon. Kunhan uudisrakennuksen kaikki toiminnot on saatu viimeisteltyä ja hetki hengähdettyä, niin saneeraamme vanhan varastotilan. Sinne järjestellään uudet tuotantotilat voimansiirron korjaamolle ja sylinteriasennukselle”, hän kertoo 4,5 miljoonan euron investoinnista.

Investointi on Koneosapalvelun historian suurin, ja se mahdollistaa toiminnan kasvun ja kehityksen. Hankkeen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua sekä liikkuvan kaluston että teollisuuden asiakasryhmille. Toimintaympäristöllä on myös olennainen merkitys oman henkilöstön työturvallisuuden ja -viihtyvyyden kannalta.

Kaivosinvestoinnit kasvoivat, malminetsintä väheni

8.4.2020

Turvallisuus- ja kemikalivirasto Tukesin mukaan kaivostoiminnan investoinnit kasvoivat vuonna 2019 42 prosenttia edellisestä vuodesta 525 miljoonaan euroon. Malminetsinnän investoinnit sen sijaan vähenivät kahdeksan prosenttia 62,8 miljoonaan euroon.

”Kaivostoimintaan tehdyt investoinnit olivat edellisen kerran näin korkealla tasolla vuonna 2011. Kaivostoiminnassa erityisesti Lapissa toimivat kaivokset Kevitsa, Kittilä ja Kemi investoivat merkittävästi, yhteensä 458 miljoonaa euroa. Kevitsa varautuu investoinnilla malmin tuotantomäärän kasvuun. Kittilä ja Kemi investoivat nostokuiluun, joka mahdollistaa tehokkaamman tuotannon entistä syvemmältä”, kertoo Tukesin kaivosryhmän päällikkö Terho Liikamaa.

Samanaikaisesti kun investoinnit kaivostoimintaan kasvoivat, Suomessa toimivien kaivosten kokonaislouhinta laski 12 prosenttia 115,1 miljoonaan tonniin. Myös malmin- ja hyötykivenlouhinta laski 9 prosenttia 44,6 miljoonaan tonniin.

Kaivosten turvallisuus on kehittynyt hyvään suuntaan, sillä raporttien mukaan työntekijöiden ja urakoitsijoiden tapaturmat laskivat edelleen.

Malminetsinnästä raportoi Tukesille viime vuonna 46 yhtiötä. Kaikki Suomessa toimivat yhtiöt etsivät joko ensisijaisesti tai toissijaisesti kultaa. Perusmetalleista etsitään eniten kuparia ja nikkeliä. Akkuteknologian kasvunäkymien myötä erityisesti kiinnostus kobolttiin on vahvistunut.

”Malminetsinnässä on nähtävissä toimijoiden rakennemuutos. Raportoidut malminetsintäinvestoinnit ja kairauskilometrit vähenivät, mutta tutkimuspanostukset kohdistuvat entistä voimakkaammin alueille, joiden kallioperästä on vähän ennakkotietoa”, kertoo Liikamaa.

Suomi esittäytyy kansainvälisesti myös hyvin houkuttelevana maana kaivostoiminnalle. Fraser-instituutin kyselyssä Suomen mineraalipotentiaali arvioitiin 4. houkuttelevimmaksi maailmassa ja yhteiskunnallinen toimintaympäristö 1. sijalle. ”Yhtiöt arvostavat Suomessa lupajärjestelmän ennakoitavuutta kaivos- ja malminetsintälupien käsittelyssä ja Suomen kallioperästä saatavan tietoaineiston laatua. Mineraalipotentiaali ja vakaa yhteiskunnallinen toimintaympäristö nostivat Suomen kokonaispisteissä 2. sijalle”, Liikamaa täsmentää.

Tukes on toimivaltainen kaivosviranomainen Suomessa. Vireillä olevien hakemusten kuulutusasiakirjat ja päätökset löytyvät verkkosivuilta. Hakemustilanne ja voimassa olevat lupa-alueet tietoineen löytyvät karttapalvelusta.

Nostovoimaa Savoon

2.4.2020

”Nosta luuri, me nostamme loput”, kuuluu Kurko Koposen lausahdus jo vuosien takaa. Tätä ajatusmaailmaa jatkaen yritys päätti kaksi vuotta sitten tilata uuden mobiilinosturin, jolla palvelukykyä voitaisiin parantaa uusiin ulottuvuuksiin.
Viime viikolla uusi tulokas sitten saapui Varkauteen, Kurko Koposen pihaan. Liebherr LTM 1230-5.1. Viisiakselinen koneen nostoteho on parhaimmillaan 230 tonnia. Teleskooppipuomin pituus koneessa on 75 metriä, ja suurimmaksi nostokorkeudeksi ristikkopuomin kanssa tulee 113 metriä. Vastapainojen maksimimäärä on 72 tonnia.

Kurko Koposen toimitusjohtaja Juha Koposen mukaan työmaita tämän kokoisille nostureille on ympäri Suomea. Vallitseva ja yllättäväkin maailmantilanne on kuitenkin erilainen kuin tilaushetkellä. Siitä huolimatta investointi nähdään yrityksessä tarpeelliseksi.

”Ei ollut tietoa kaksi vuotta sitten, miten kevät 2020 starttaa. Nosturin oli tarkoitus mennä tehdasseisokkeihin, mutta nyt seisokit ovat siirtyneet tulevaisuuteen. Mutta yhtiössä ei usko horju, tämä kone nostaa tulevien asiakkaiden bisnestä uusiin korkeuksiin, kun selviämme nykyisestä tilanteesta”, Koponen linjaa.

Lapin Kumi laajentaa Kittilään

2.4.2020

Rovaniemeläinen rengasalan perheyritys Lapin Kumi Oy on ostanut 1.4.2020 solmitulla kaupalla Kittilän Kumin liiketoiminnan. Vuodesta 1996 alkaen Kittilän keskustassa toimineesta rengaskaupasta tulee Lapin Kumin kymmenes toimipiste.

Kittilän Kumin toimitusjohtajana ja osaomistajana alusta lähtien toiminut Jukka Siivola siirtyy eläkkeelle tyytyväisin mielin.
”Yrityskaupan myötä henkilökohtainen yrittäjä- ja työura loppuu. Lapin Kumi oli luonnollinen vaihtoehto liiketoiminnan jatkajaksi. Olemme tehneet heidän kanssa jo pitkään yhteistyötä ja tiedän, että tällä kaupalla Kittilän Kumi saa luotettavan ja uudistuskykyisen uuden isännän”, sanoo pitkän päivätyön rengasalalla tehnyt Jukka Siivola.

Etelässä Kittilä tunnetaan lähinnä kruununjalokivestään eli Levin matkailukeskuksesta, mutta rengaskauppiaalle Kittilä on paljon muutakin.
”Kittilä on lähes 7000 asukkaan kasvava ja elinvoimainen kunta jonka kasvulle matkailu on luonut pohjan, mutta on täällä paljon muutakin. Kittilässä on Europan suurin kultakaivos jonka vinotunnelista ajetaan kuorma-autoilla 5000 tonnia malmia vuorokaudessa. Myös metsätalous on Kittilässä voimakasta. Kyllä täällä kumipyöriä tarvitaan”, toteaa Lapin Kumin toimitusjohtaja Ville Ruokanen.

Hän on myös luottavainen siihen, että tulevaisuus on koronaviruksesta huolimatta hyvä.
”Koronavirusepidemialla on suuret vaikutukset talouteen, joten yrityskaupan ajankohtaa moni varmasti ihmettelee. Luotan kuitenkin siihen että viimeistään loppuvuodesta talouden pyörät pyörivät jälleen täysillä. Tuotevalikoimamme tulee Kittilässä sisältämään kaikenkokoiset renkaat; henkilöautoista aina kaivoskoneiden järeisiin renkaisiin.”

Lapin Kumi Oy on vuonna 1947 Rovaniemellä perustettu perheyritys ja yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Ville Ruokanen on jo kolmannen polven ”kumilainen”. Villen isoisä Veikko Keskiruokanen aloitti liiketoiminnan kumisaappaita korjaamalla. Uusimman liiketoimintakaupan myötä Lapin Kumi Oy toimii kymmenellä paikkakunnalla ja lisäksi yhtiöllä on Rovaniemellä erillinen pinnoitustehdas. Lapin Kumi työllistää 124 vakituista työntekijää ja renkaanvaihtosesongeissa yhtiön palveluksessa on lähes 200 henkilöä. Toimitusjohtaja Ville Ruokanen omistaa Lapin Kumin setänsä Risto Keskiruokasen kanssa.

Prosilva S3 on julkistettu

31.3.2020

Prosilva S3 avaa kokonaan uuden koneluokan. Ruovedellä metsäkoneita valmistava Prosilva tiedottaa, että uusi kuusipyöräinen S3 on harvennuksiin ja energiapuun korjuuseen suunniteltu kevyt, tehokas, rakenteeltaan yksinkertainen ja toimintavarma harvesteri.
6-sylinterinen Cummins-moottori tarjoaa 1150 Nm väännön ja tehoreservin, jotka riittävät valmistajan mukaan myös vaativiin korjuuolosuhteisiin. Lisäksi koneessa mainitaan olevan nerokkaaksi luonnehditun hydrauliikan ohjauksen, joka eco-ohjelmineen tekee työskentelystä polttoainetaloudellista pienirunkoisissa kohteissa.
Iso 280 kuutiosenttimetrin pumppu tarjoaa noin 450 l/min tuoton, joten hakkuutyön tuottavuus on valmistajan mukaan samalla tasolla kuin isoimmissa koneissa.

TEKNISET TIEDOT:

Mitat 700-sarjan renkailla, edessä 710/40-22,5 ja takana 710/55-34

Pituus 7230 mm, leveys 2820 mm, korkeus 3400 mm, maavara 570 mm, paino 15700 kg

Moottori: 6-sylinterinen Cummins B6.7, EU Stage V, 186 kw, 1152 Nm @ 1500 rpm

Hydrostaattinen ajovoimansiirto, vetovoima 152 kN, kääntökulma +/- 47°

Hydrauliikka on sähköohjattu, kuormantunteva, tuotto 448 l/min @ 1600 rpm

Nosturivaihtoehdot ovat Kesla 1395 9,5 m, 13105 10,5 m, Logmer 10-1 US 10 m jatkeeton, 10-11 US 11 m,

Hakkuupäävaihtoehdot ovat AFM, Kesla, Keto, Logmax, Naarva, Waratah.

JCB mukaan hengityskonevalmistukseen

31.3.2020

Tällä hetkellä jylläävä koronaviruspandemia COVID-19 aiheuttaa monenlaisia muutoksia myös koneenvalmistusteollisuuteen. Esimerkkinä tästä on JCB, jonka tehtaat Iso-Britanniassa ovat ollut viruksen aiheuttamien vaikeuksien, kuten esimerkiksi komponenttipulan vuoksi, suljettuna jo kaksi viikkoa. Nyt kaivinkoneiden hyttejä valmistava tehdas avataan kuitenkin uudestaan, sillä Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson on vedonnut maan teollisuuteen, ja pyytänyt kaikkea mahdollista apua esimerkiksi hengityskoneiden valmistamiseksi. JCB:n hallituksen puheenjohtaja lordi Bamford ilmoittikin, että JCB alkaa valmistaa hyttitehtaalla hengityskoneiden koteloita, jotka tulevat osaksi pölynimureista ja tuulettimista tutun brittivalmistaja Dysonin uutta hengityskonemallia heti kun se saa virallisen hyväksynnän terveysviranomaisilta. Kyseinen laite on edennyt suunnitteluasteelta tuotantovalmiiksi vain muutamien päivien aikana.

JCB:n yhdeksän tehtaan väki on lomautettu ainakin huhtikuun loppuun saakka. Tämä koskee yhteensä 6500 työntekijää. Yritys maksaa heille kuitenkin 80% palkan koko lomautusajalta. Hengityskoneiden kotelovalmistus palauttaa 50 työntekijää hyttitehtaalle, ja heille maksetaan luonnollisesti täysimääräinen palkka työstään.