Tana Second Life -liiketoimintayksikkö uudistaa käytetyt koneet takaisin töihin. Yksikköä vetävä Mikko Poikonen kannustaakin asiakkaita kertomaan enemmän koneistaan, oli niiden kunto mikä hyvänsä. ”Vaikka kone olisi elinkaarensa lopussa, haluamme tietää siitä lisää”, Poikonen sanoo.
Tana Second Life -liiketoimintayksikön vetäjä Mikko Poikonen tuntee Tanan koneet ja teknologian. Kokemusta löytyy aiemmin Service-tiimistä, ja nyt hallussa on Second Life -ohjelman vetäminen. Poikosen päävastuualueena on myyntipuoli, Janne Arjanka taas valvoo sekä operatiivisen että teknisen toiminnan sujuvuutta. Arjangalla on yli 15 vuoden tausta teknisestä asiantuntemuksesta ja operatiivisesta johtamisesta. Hän on toiminut pitkään Tanan Huolto-organisaatiossa, vastaten globaalin jälleenmyyjäverkoston teknisestä tuesta, koulutuksesta ja uusien koneiden käyttöönotosta.
Koneiden kunnostuksia on tehty aiemminkin Tanan ja jälleenmyyjien toimesta, mutta nyt käytetyille koneille on sen verran paljon kysyntää, että Second Life-ohjelma on laitettu kunnolla toimintaan. Se varmistaa Tanan hyväksymät laatuvaatimukset käytettyjen koneiden kunnostukseen, joten jatkossa myös viralliset jälleenmyyjät voivat lisätä Rebuild-mahdollisuuden tarjolle kone- ja varaosamyynnin tueksi.
Rebuild-ohjelman tarkoituksena on kunnostaa kone uutta vastaavalle tasolle ja hyödyntää kestävää lähestymistapaa laitteiden uudelleenkäytön mahdollistamiseksi. Nyt työn alla on ensimmäinen kone, 18 vuotta vanha G-sarjan kaatopaikkajyrä. Projektilla on prosessin kehittämisen kannalta suuri merkitys, koska samalla luodaan pohja tulevaisuuden tarpeille sekä testataan uusia menetelmiä sekä niiden vaikutusta aikatauluun ja budjettiin.
Tanan mukaan asiakkaan tarpeita kuunnellaan tarkasti, ja koneesta halutaan ennen kaikkea toimiva ja asiakkaalle arvoa tuottava yksikkö. Jos asiakkaan painopiste on koneen suorituskyvyssä eikä niinkään sen ulkonäössä, lisäkustannuksia ulkoasun ehostamisesta ei aiheuteta tarkoituksella.
“Yleisellä tasolla asiakkaan tarve on saada koneelle lisätunteja kustannustehokkaasti. Koneen tulee olla luotettava ja huoltokustannukset ennakoitavissa, jolloin fokus on toiminnallisuudessa ja kriittisissä komponenteissa. Välttämättä se, miltä kone näyttää, ei juurikaan tuo arvoa, jos se tekee työnsä moitteettomasti. Tässä kuunnellaan asiakasta ja heidän tarpeitaan”, Janne Arjanka kuvailee.
Mikko Poikonen kertoo, että vuosimallin 2006 G-sarjan kaatopaikkajyrä on erinomainen kone demota.
”Tämä laite on peräisin kotimaiselta asiakkaalta, joka on siirtynyt enemmän kierrätystoimintaan eikä enää tarvitse jyrää vastaaviin tehtäviin. Vaikka koneella on ajettu alle 8000 tuntia – mikä on huomattavan vähän, kun otetaan huomioon, että kaatopaikkajyriä voidaan käyttää oikein huollettuna ja kunnostettuna usein yli 30 000 tuntia – se on edelleen täysin toimiva. Iästään huolimatta koneen vähäiset käyttötunnit tekevät siitä juuri sopivan meidän projektiimme.”
Kone on nyt Tanan huoltokumppanin, VS-Weldingin, tiloissa, ja kunnostustyöt alkavat pian. Suurimpana haasteena on pysyä aikataulussa ja varmistaa oikeiden osien saatavuus suunnitellusti. Erityisesti tässä voi esiintyä haasteita, joten vaihtoehtoisia toimittajia etsitään tai osien kunnostusta harkitaan.
”Historiatiedon ja teknisen osaamisen perusteella tiedämme, mitkä ovat kriittisimmät komponentit. Jos jokin kokonaisuus, kuten tässä tapauksessa tela, vaatii vaihtoa tai kunnostusta, käsittelemme samalla myös kaikki telaan liittyvät osakokonaisuudet”, Poikonen kertoo.
Tanan modulaarisuudesta merkittävä etu
Tana on aina pyrkinyt tarjoamaan varaosia myös vanhemmille koneille mahdollisimman pitkän käyttöiän takaamiseksi. Kaikkien pääkomponenttien varastointipäätös mahdollistaakin jopa 2000-luvun alun koneiden kunnostamisen.
“Tietyissä komponenteissa, kuten esimerkiksi vaihdelaatikoissa, Tanan malli on pysynyt universaalina, eli voimme käyttää samoja tuotteita vuoden 2006 koneessa kuin mitä käytetään myös nykyisessä H-sarjan koneissa”, Poikonen kertoo.
Demokoneen valmistumisen tavoiteaikataulu on noin kolme kuukautta, ja aika muodostuu suurimmaksi osaksi tiettyjen komponenttien puutteesta. Koska kyseessä on ensimmäinen virallinen kunnostusprojekti, todellista läpimenoaikaa on vielä vaikea arvioida.
Käytettyjen ja kunnostettujen koneiden kysyntä kasvamassa
Käytettyjen ja kunnostettujen koneiden kysyntä jälleenmyyntiverkostossa on kasvussa. Tämä on yksi syy Tana Second Life -toimintamallin perustamiseen: vastata kysyntään ja tarjota markkinoille Tana- hyväksyttyjä, käytettyjä koneita.
Tanan mukaan kysyntä jakautuu kahteen osaan. Ensinnäkin on uusia markkinoita, joissa ei olla vielä valmiita hankkimaan täysin uutta konetta, mutta halutaan kokemuksia merkin koneista. Toisekseen on maita, joissa kaatopaikkatoimintoja ajetaan alas ja ylimenokaudelle etsitään edullisempaa vaihtoehtoa täysin uuden koneen tilalle. Käytetyt koneet ovat näihin kohderyhmiin erinomainen valinta, sillä niiden hankintahinta on usein 20–30% edullisempi kuin täysin uusi kone.
Etsinnässä vanhoja koneita, myös palaneet kiinnostavat
Koneiden teknisistä kuntotutkimuksista vastaava Janne Arjanka korostaa, että Tana Second Life -ohjelmasta hyötyvät monet osapuolet. ”Laaja verkosto on mahdollistanut entistä laajemman asiakaskunnan ja parantanut prosessien tehokkuutta”, hän toteaa. Vanhat koneet liikkuvat hyvin, ja tarjonta on monipuolista, olipa kyseessä kaatopaikkajyrä tai repijä.
“Kaikki koneet eli kaatopaikkajyrät ja repijät käsitellään tapauskohtaisesti. Jos asiakkaalla on kone, jonka hän haluaa myydä, toivomme yhteydenottoa paikalliselle jälleenmyyjälle tai suoraan Second Life -tiimille”, Poikonen kertoo.
Useimmissa tapauksissa asiakkaat ovat muokanneet konetta omien tarpeidensa mukaan tai hankkineet osia muualta kuin Tanalta. ”Vaikka kone olisi palanut, sieltä voi silti löytyä jotain pelastettavaa – ei ehkä koko konetta, mutta hyödyllisiä komponentteja, kuten roottori”, Poikonen toteaa.
Poikonen kannustaa ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä: ”Katsotaan, mitä koneelle voidaan tehdä, olipa se sitten jyrä, repijä tai muu Tanan valmistama kone.”
