Kovat liikevaihtovaatimukset maanrakennusyritysten haasteena
Ylimitoitetut liikevaihtovaatimukset heikentävät maarakennusyritysten alueellisia markkinoita, tiedottaa koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät. Koronavirusepidemia on toistaiseksi vaikuttanut yllättävän vähän maarakennusyritysten käynnissä olevaan urakointiin. Vaikutukset näkyvät sen sijaan siinä, että suunniteltuja urakoita ei aloiteta.
”Nyt olisi erittäin tärkeää aloittaa julkisia maarakennusurakoita kaikkialla Suomessa, sillä rakentaminen on tunnustetusti yksi parhaita keinoja elvyttää taloutta”, toteaa Koneyrittäjien maarakennusvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Saarelainen. ”Tulevan kesän julkisten urakoiden tarjouspyynnöt ovat parhaillaan laskennassa. Valitettavasti niissä on edelleen urakan kokoon nähden liian suuria liikevaihto- ja referenssivaatimuksia. Tähän kunnat ja kaupungit ovat sortuneet jo aiemminkin. Urakoiden tarjouspyynnöt pitää tehdä sellaisiksi, että pienemmätkin yritykset voivat tarjota niihin”, Saarelainen vaatii.
Ylimitoitetut liikevaihto- ja referenssivaatimukset vaikuttavat yritysten tulevaisuuteen pitkäaikaisesti ja vaikutus korostuu entisestään nykyisessä tilanteessa. Yritys voi joutua nykyisillä yleisillä vaatimuskäytännöillä ulos seuraavien kolmen vuoden tarjouskilpailuista, jos sen talous kyykkää yhtenä vuotena esimerkiksi pandemian vaikutuksesta eikä yritys tällöin täytä liikevaihtovaatimuksia kaikilla kolmelta edelliseltä vuodelta tietyistä työlajeista.
”Kuntien ja muiden rakennuttajien soisi käyttävän nyt tervettä järkeä, että tulevaisuudessa alalla säilyisi muitakin tekijöitä kuin suuret valtakunnalliset ja ylikansalliset yhtiöt”, Saarelainen summaa.
Koneyrittäjät muistuttavat, että monella paikallisella yrityksellä on teknistä kykyä ja halua toteuttaa vaativiakin urakoita. Silti ne eivät pääse urakoihin käsiksi pääurakoitsijoina, kun valtakunnallista liikevaihtoa sekä referenssejä hyödyntävä yritys nappaa urakan paperipätevyyksillä. Käytännössä urakan työt kuitenkin toteuttaa paikallinen pienempi yritys alihankintana. Paikalliset yritykset näivettyvät eikä niille jää mahdollisuutta yritystoiminnan aitoon kasvattamiseen.
”Tarjouspyyntöjen vaatimusten ylimitoittaminen on alalla vallitseva käytäntö ja siitä seuraa yritysten kasvua ja kehittymistä estävä kehä. Pienemmät yritykset eivät saa referenssejä kasaan, koska urakalle asetetut ylimitoitetut liikevaihto- ja referenssivaatimukset estävät tarjoamisen urakoihin, joista referenssejä voisi kartuttaa. Olemme jo pidempään olleet huolissamme siitä, että nykyisillä hankintakäytännöillä maarakennusalan pääurakat keskittyvät vain muutamalle harvalle yritykselle”, Saarelainen sanoo.
