>

Isompi Britanniasta – JCB 370X

JCB on julkistanut odotettua jatkoa X-sarjan konevalikoimaan, kun markkinoille saateltiin uusi JCB 370X 35-40 tonnin työpainoluokkaan. X-sarjan uusin ja suurin kone korvaa poistuvan JS370:n.

JCB:n X-sarjan suurin kaivukone on nyt 35-40-tonniseen luokkaan sijoittuva 370X. Se tulee korvaamaan aiemman JS370:n, ja perustuu valmistajan mukaan täysin alusta asti uudelle suunnittelulle kuten aiemmatkin X-sarjan koneet.

Moottorina koneessa on tuoreimman sukupolven 322-hevosvoimainen Cummins, eli kuusisylinterinen, 8,9-litrainen L9, joka tuo peräti 14% enemmän tehoa aiempaan JS370:n moottoriin nähden. JCB:n mukaan uusi 370X on myös markkinoiden energiatehokkain kone, kyeten siirtämään 4,5 tonnia enemmän materiaalia polttoainelitraa kohden ja 86 tonnia enemmän tuntia kohden kuin seuraavaksi tuleva kilpaileva konemalli.

Hydrauliikka tulee Kawasakilta ja tuplapumppuinen järjestelmä tuottaa 2 x 302 litraa minuutissa sekä 350 baarin paineen, joka pystytään nostamaan tehonlisää tarvittaessa 380 baariin.

Kaivupuomisto koostuu 6,45-metrisestä peruspuomista ja vaihtoehtoina on 2,63-, 3,23- ja 4,03-metriset kaivuvarret. Myös pitkäpuomivarustus on valmistajan mukaan tilattavissa.

Ohjaamo on X-sarjan mukaisesti uusi CommandPlus, joka on tilavuudeltaan 2,86 kuutiometriä ja desibelitasoltaan 69 dB. 

Huomioitavaa on myös esimerkiksi uusi kuljettajan käyttöliittymä, JCB UX, joka tulee tuotantoon muissakin X-sarjan koneissa. Näyttö on uusi 10” kosketuspaneeli aiemman rullaohjattavan sijaan, ja järjestelmän käyttölogiikka on muuttunut entistäkin helpommaksi ja intuitiivisemmaksi. Mukana on 25 erilaista käyttäjäprofiilia, joiden avulla koneen käyttäjä voi mukauttaa toimintoja vastaamaan paitsi erilaisia työtarpeita, myös käyttäjiä. Pääkäyttäjä, eli esimerkiksi koneen omistaja, voi myös sulkea pois sellaisia toimintoja, joita ei halua kaikille käyttäjille antaa.

Huoltovälejä on pidennetty niin, että hydrauliikan osalta tuntimäärä on tuplaantunut 2000:n, moottorin jäähdytysnesteen vaihtoväli on 3000 tuntia ja ilmansuodattimen patruunan 2000 tuntia. 

Palaamme asiaan Koneurakoinnin numerossa 4/2024 tarkemmin, ja koneiden myynti on jo alkanut. Esittelykonekin pitäisi olla ihmeteltävänä lähiaikoina Suomessa.

Finavia tähtää kunnossapitoon vedyllä

Kuva: Finavia Oyj

Lentoasemayhtiö Finavia on sitoutunut edistämään kestävän lentoliikenteen kehittämistä Suomessa, ja liittyi Suomen vetyklusteriin tammikuussa 2024. Lisäksi Finavia osallistuu kansainväliseen EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

”Vety on tulevaisuudessa potentiaalinen energianlähde lentoaseman kalustossa ja ilmailussa. Valmistaudumme vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin niin oman kalustomme kuin lentoasemalla toimivien lentoyhtiöiden ja yritysten tarpeita ajatellen”, Finavian vastuullisuudesta, tekniikasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson sanoo.

Yritysvetoinen kansallinen vetyklusteri on perustettu vauhdittamaan vetytaloutta Suomessa. Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin tammikuussa 2024 tavoitteenaan liittää Finavian lentoasemat ja lentoliikenne Suomen vetyekosysteemiin.

”Lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä avainasemassa on lentokerosiinin korvaaminen fossiilittomalla käyttövoimalla, eli uusiutuvista raaka-aineista tehdyllä polttoaineella sekä sähköllä ja vedyllä. Suomalaisena lentoasemayhtiönä haluamme olla mukana Euroopan kärkijoukoissa innovoimassa uusien käyttövoimien soveltamiskohteita.”

Helsinki-Vantaalla pilotoidaan vetyä raskaan kaluston käyttövoimana

Finavia pilotoi ensimmäisenä Euroopassa vedyn käyttöä Helsinki-Vantaan lentoaseman raskaan kunnossapitokaluston käyttövoimana osana kansainvälistä Baltic Sea Region HyAirport -hanketta.

Vedyn käsittely antaa arvokasta kokemusta tulevaisuuden ilmailun tarpeisiin. Kolmivuotiselle vetyhankkeelle on myönnetty neljän miljoonan euron EU-rahoitus.

”Vetyvoimainen kalusto ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös vedyllä toimivat ilma-alukset tuovat mukanaan uudenlaisia vaatimuksia lentoasemille. Kokemus vedyn toimittamisesta, varastoinnista ja jakelusta antaa meille arvokasta tietoa lentoaseman toiminnan ja infrastruktuurin kehittämistä varten”, kestävän kehityksen päällikkö Mikko Viinikainen Finaviasta sanoo.

Baltic Sea Region HyAirport -hankkeessa Finavia vaihtaa Suomessa valmistetun harjapuhaltimen toisen moottorin kaasumaista vetyä polttavaksi mäntämoottoriksi. Finavian mukaan sillä on pelkästään Helsinki-Vantaalla noin 20 raskasta lumenpoistokonetta, jotka voisivat tulevaisuudessa toimia vetyvoimaisesti.

INFRA ry: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun

Teiden huono kunto on aiheuttanut tänä talvena vahinkoja ja vaaratilanteita eri puolilla Suomea. Tieverkon kunnossapidon vision perusteella nyt nähty voi olla INFRA ry:n mukaan vasta alkusoittoa. Tiestön peruskorjaustarve näyttää lähtevän jyrkkään kasvuun lähivuosina, yhdistys arvioi. 

INFRA ry on koonnut yhteen elinkeinoelämän ja väyläalan toimijoiden visioita tulevaisuuden tieverkon kohtalosta, eikä se ole kaunista luettavaa. Vision mukaan tiestön peruskorjaustarve näyttää lähtevän jyrkkään kasvuun lähivuosina. Keskeinen syy on tiestön ”suurten ikäluokkien” tulo korjausikään. Vision julkaisseet elinkeinoelämän ja väyläalan organisaatiot pitävät tilannetta hälyttävänä ja esittävät ratkaisuksi muutoksia väylärahoitukseen. Tilanteen pelastukseksi ehdotetaan kolmea konstia:

”Vuositasolla päivittäishoidon rahoitus pitää säilyttää ostovoimaltaan nykyisenä, päällystysmäärä vakiinnuttaa 4 000 kilometriin ja teiden muuhun korjaamiseen osoittaa 300 miljoonaa euroa. Kun nämä on tehty, vakautetaan tilanne ja pannaan piste rahoituksen jatkuvalle poukkoilulle”, INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen sanoo. 

Vuonna 2023 tiestöä päällystettiin noin 1 400 kilometriä. Tierakenteiden korjaamiseen käytettiin 74 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahaa. Etenkin päällystysrahat vaihtelevat rajusti eri vuosina. Väyläviraston tuoreimman arvion mukaan tieverkkoon kohdistuu liki 2,4 miljardin euron korjausvelka. 

Hyötyjä uudistuksista saadaan Raitasen mukaan nopeasti, kun korjausvelka ja tiestön ylläpitokustannukset kääntyvät laskuun ja tieturvallisuus sekä kuljetusten toimitusvarmuus paranevat. 

”Saamme yhteiskuntana säästöjä. Suomihan on täysin riippuvainen tieyhteyksistä: tavaraliikenteen tonneista 90 prosenttia kulkee meillä tietä pitkin. Siksi niin kilpailukykymme, kokonaisturvallisuutemme kuin kykymme houkutella vaikkapa vihreitä investointeja kohenevat, kun tiestö tulee kuntoon.”

Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola toivoo, että valtion menosäästöissä nähdään metsä puilta: ”Miljardisäästöjen paineessa tieverkko ei voi olla säästökohde, sillä se on ollut sitä jo yli 20 vuotta. Tiestön kunnossapidon vähentäminen johtaa kansalaisten ja yritysten kulkemisen ja kuljettamisen kustannusten nousuun. Ei meillä ole kansakuntana tällaiseen varaa.” 

Raskas liikenne otettava nykyistä paremmin huomioon 

Elinkeinoelämän ja väyläalan organisaatiot ovat julkaisseet oman visionsa tiestön kunnon pelastamiseksi. Visioraportti osoittaa tiestön korjaustarpeen kasvavan jyrkästi lähivuosina. Tärkeäksi syyksi nähdään verkon 1960–1970-luvulla rakennetut ”suuret ikäluokat”, jotka tulevat joukolla korjausikään. 

”Korjaustarve vaihtelee verkon rakentamis- ja korjaushistorian mukaan. Nopea kasvu paljastaa, että korjaaminen ei ole ollut tähän mennessä riittävää eikä riittävän systemaattista”, johtaja, professori Jorma Mäntynen Destiasta sanoo. 

Mäntysen mukaan kunnossapidon tulisi heijastaa paremmin raskaan liikenteen tarpeita: ”Kunnossapitopäätökset on meillä pohjattu liikennemääriin, ja se ylikorostaa henkilöautoliikennettä. Tiestö vaikuttaa talouteen, kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen kuitenkin raskaan liikenteen kautta. Raskaalle liikenteelle tärkeää on esimerkiksi hoidon reagointinopeus ja täsmäkorjaukset.” 

”Alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan toimitusketjut ulottuvat kaikkialle Suomeen, ja raskas liikenne käyttää tiestöä silloinkin, kun liikennemäärä on pieni: myös öisin ja syrjäseuduilla”, MTK:n johtaja Markus Lassheikki vahvistaa.

Isojoen Sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki nostaa esimerkiksi seututiet: ”Niistä osa on ajalta, jolloin kaluston massat yltivät 10 tonniin, kun nyt käytetään jopa 76 tonnin kalustoa. Heikkokuntoisten teiden kelirikkoajat katkaisevat puukuljetukset jopa viikoiksi. Annamme suotta etua kilpailijamaille.”

”Valtion tulisi luoda olosuhteet, joissa elinkeinoelämä voi luoda työpaikkoja, kasvua ja turvaa. Nyt tavoitteesta tuntuu tiestön osalta osin luovutun”, MTK:n Lassheikki pohtii. 

Suomi ei ole tiehuolineen yksin. Useissa länsimaissa kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa korjausvelkaongelmaan on puututtu erilaisilla infraohjelmilla. Ohjelmallinen ja ennakoiva korjaaminen on kokonaistaloudellisesti järkevää, sillä korjaaminen on sitä kalliimpaa, mitä huonompaan kuntoon tierakenne pääsee. Esimerkiksi päällystevaurion juurisyy on tuoreen visioraportin mukaan tien rakenteissa: kun pinta on rikki, ollaan jo myöhässä parhaasta korjausajankohdasta.

Tieverkon kunnossapidon vision toteuttivat INFRA, Kaupan liitto, Koneyrittäjät, MTK, Sahateollisuus, Tieyhdistys ja Destia. Se julkistettiin INFRAn ammattipäivillä 13.3.2024.

Destia ostaa Verkkoviikarit Oy:n

Destia vahvistaa rataliiketoimintansa sähköistys- ja turvalaitekyvykkyyttä ostamalla Verkkoviikarit Oy:n. Kaupassa Verkkoviikarit Oy:n toiminta siirtyy kokonaisuudessaan Destialle 12.3.2024 sisältäen liiketoiminnan, noin 20 työntekijää, kaluston ja sopimukset.

Verkkoviikarit Oy on toiminut Destian alihankkijana ratarakentamisessa ja -kunnossapidossa, ja sillä on kokemusta niin radoista, raitioteistä kuin metrosta. Se tekee myös muita sähkötöitä ja rakentamiseen liittyviä urakoita.

”Rataliiketoiminta on keskeinen osa Destian strategiaa. Valtion ja kaupunkien investoinnit raideinfraan tarjoavat liiketoiminnalle hyvää kasvupotentiaalia. Haluamme siksi vahvistaa rataliiketoimintamme sähköistys- ja turvalaitekyvykkyyttä. Verkkoviikareiden osaaminen vahvistaa tarjontaamme ja toivotammekin uudet työntekijät lämpimästi tervetulleiksi Destiaan”, sanoo Kari Alavillamo, Rata- ja kaupunkipalvelut-liiketoimintaryhmän johtaja, Destia.

Destian rataliiketoiminta rakentaa ratoja ja raitioteitä. Se on myös Suomen johtava radan päällysrakenteen ja turvalaitteiden kunnossapitäjä, joka ylläpitää noin 3 600 kilometriä valtion rataverkkoa. Se tarjoaa palveluitaan myös yksityisraiteiden kunnossapitoon ja rakentamiseen.

Koneurakointi 2/2024

Vuoden 2024 toinen Koneurakointi tuo paljon talvista asiaa, sattuneesta syystä. On Wille 875 Delta, JCB Fastrac 4220 iCON sekä OXSA Snow 285 -siipilumilinko, joiden tehtävät ovat vuodenaikaan varsin sopivia. Metsässä käydään Granvikin Metsätyön juttusilla, ja tapahtumarintamakin on päästy vyöryttämään sekä Kuopion että Jyväskylän suunnalla. Katso koko sisällyslista tästä ja lehti saapuu hyllyihin ja tilaajille viikolla 10.

KONEET JA URAKAT

6 Paras kaveri

Kiinteistöhuolto Esa Vanhanen Oy:n tuore Wille 875 Delta -taajamakone.

20 Deeren jäljillä Evijärvellä

Granvikin Metsätyö Oy:n John Deere 1170G -hakkuukone H424-hakkuupäällä.

26 Hiottuja yksityiskohtia

Bobcat tuo L75- ja L85-pienkuormaajiin L95:n ominaisuuksia ja parannuksia.

28 Ikonikonttori

M. Sihlman Oy:lle tuli Suomen ensimmäinen JCB Fastrac 4220 iCON.

36 Suuren luokan lähtökuoppa

Laakson yhteissairaala -hanke etenee louhinta- ja perustusvaiheessa.

42 Mönkivälle sattuu

Traktorimönkijöiden kysyntä heijastuu myös onnettomuustilastoihin.

44 Teknologialoikka lakeuksilla

Ponsse-konserniin kuuluva Epec avasi Seinäjoelle huippumodernin ESF1:n.

50 Etupäässä takapäässä

OXSA Snow 285 on raskaaseen urakointikäyttöön tehty siipilumilinko.

64 Väellä ja e-voimalla

Peugeot e-Expert Crew Cab on autoveroton miehistöohjaamopaku.

70 Paluu pelloille

Pyörätuolistakin voi päästä peltotöihin, jos traktorista tehdään esteetön.

72 Volvo vedenajoon

Volvo A25G -dumpperi ja 19 motin vesisäiliön kastelu- ja vesitykkilaittein.

74 Mecalift Oy tehostaa ja keskittää tuotantoaan

Mecaliftin Meclift-trukkituotanto siirtyy Toijalaan.

76 Riviviljelijän Ressu

IH 2+2-traktori oli mielipiteitä jakanut ja keulan verran edelle pyrkinyt mallisarja.

TAPAHTUMAT

56 Kauden käynnistelyä

Kuopion Konepäivät toi aurinkoa ja tunnelmaa konealan kohmeeseen.

62 Lutakon lumilla

Talvitiepäivien pitovuoro oli tällä kertaa Jyväskylässä.

VAKIOPALSTAT

12 Uutiskynnys

82 Seuraavassa numerossa

OXSA Snow 285 -video

Koneurakointi-lehden numerossa 2/2024 esitellään taaksepäin ajettava kotimainen OXSA Snow 285 -siipilumilinko. Asiaan liittyvä video on nähtävissä tästä. Lisää tarinaa viikolla 10 ilmestyvässä lehdessä, ja sehän löytyy paitsi lehtipisteistä, myös hyvin varustetuista (omista) postilaatikoista kautta maan.

Sandvikin uusi maanpäällinen testikaivos tukee tulevaisuuden teknologioiden kehittämistä avolouhintaan

Sandvik Mining and Rock Solutions on hankkinut Suomesta uuden testialueen, jota tullaan käyttämään maanpäällisen porauksen tulevaisuuden teknologioiden kehittämiseen ja testaamiseen. Tavoitteena on edistää maanpäällisen porauksen sähköistymistä ja siirtymistä autonomisiin, optimointia tukeviin teknologioihin.

Maanpäällisen porauksen testikaivos Sandvik Test Pit sijaitsee Ylöjärvellä, 40 kilometrin päässä Sandvikin Tampereen tehtaalta, jonka alueella sijaitsee jo tunnettu Sandvikin maanalainen testikaivos. Aiemmin louhoksena toiminutta uutta aluetta tullaan kehittämään oman porauskaavion mukaisesti. Kyseessä on Sandvikin ensimmäinen vain maanpäällisen porauksen testaukseen suunnattu alue näin suuressa mittakaavassa.

”Meillä on oltava käytössä aito testiympäristö, jotta pystymme kehittämään asiakkaidemme erilaisiin avolouhinnan kohteisiin kokonaisvaltaisia, uusinta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja, jotka parantavat tuottavuutta ja luotettavuutta”, toteaa Sandvik Mining and Rock Solutions -liiketoiminta-alueen Surface Drilling -divisioonan presidentti Petri Virrankoski. ”Uusi maanpäällinen testikaivos antaa mahdollisuuden syventää osaamistamme laitteista, porakalustoista, automaatiosta ja digitalisaatiosta ja tukee näin uusien tulevaisuuden ratkaisujen kehittämistä.”

Ensimmäiset testiporaukset ovat jo käynnissä Sandvik Test Pit -alueella. Tulevien kahden vuoden aikana Sandvik aikoo rakentaa alueelle pysyviä toimitiloja henkilöstöä ja asiakasvierailuja varten. Testikaivos mahdollistaa uusien laitteiden ja teknologioiden kehittämisen, kattaen automaatio-, telematiikka- ja valvontaratkaisut. Sandvik käyttää testikaivosta tuotekehityksen lisäksi maanpäällisten porauslaitteiden automaation, digitalisaation ja sähköistymisen teknologioiden esittelemiseen ja koulutukseen asiakkaille. Testikaivoksessa voidaan myös testata ja demonstroida vaihtoehtoisia voimanlähteitä ympäristössä, jossa on tarvittava sähköinfrastruktuuri sekä puomimallisille laitteille että kiertoporauslaitteille.

”Alallamme keskitytään yhä voimakkaammin CO2-päästöjen vähentämiseen. Sähköistyminen auttaa parantamaan maanpäällisen kaivostoiminnan vastuullisuutta ja ohjaa siten uusien ratkaisujemme kehitystyötä”, sanoo Sandvik Mining and Rock Solutionsin Rotary Drilling -divisioonan presidentti Dave Shellhammer. ”Testaaminen on olennainen osa tuotekehitystyötämme. Uusi testikaivos auttaa lyhentämään tuotekehitysaikaa ja todentamaan nopeammin asiakasratkaisujemme tinkimättömän turvallisuuden, luotettavuuden ja tuottavuuden.”

Ponsse uudistaa toimintamalliaan

Ponsse suunnittelee toimintamallinsa uudistamista globaalisti. Uudella mallilla Ponsse kertoo tavoittelevansa vahvempaa pitkän aikavälin kilpailukykyä, tehokkuutta ja entistä parempaa asiakaspalvelua. 

Ponssen suunnitteleman uuden operatiivisen toimintamallin tarkoituksena on muodostaa myynti- ja huoltopalveluihin keskittyvä organisaatio, joka tulisi jakaantumaan viiteen markkina-alueeseen. Näin keskityttäisiin palvelemaan asiakkaita entistä paremmin sekä omien maaorganisaatioiden että jälleenmyyjien kautta. Suunnitellut markkina-alueet olisivat Pohjoismaiden alue sisältäen Baltian, Euroopan markkina-alue, Etelä-Amerikan markkina-alue, Pohjois-Amerikan markkina-alue sekä yhdistetty Aasian, Australian ja Afrikan markkina-alue.  

Maailmanlaajuinen muotti.

Ponssella on todettu, että yhtiön tämänhetkinen toimintamalli ei tue riittävästi globaalia toimintaa. Tämän on havaittu aiheuttavan haasteita kulurakenteeseen. 

Uusi, nyt suunniteltu toimintamalli yhdenmukaistaisi Ponssen prosessit ja käytännöt maailmanlaajuisesti. Tämän uskotaan luovan asiakkaita paremmin palvelevan, tehokkaan ja Ponssen tulevaisuuden tarpeita vastaavan organisaation.

Alustavien arvioiden mukaan suunnitellut toimenpiteet voisivat johtaa maailmanlaajuisesti noin 120–140 työpaikan vähentämiseen. Uudistuksen myötä luodaan myös mahdollisesti uusia rooleja organisaatiossa. Alustavien ennusteiden mukaan suunnitellut toimenpiteet voisivat johtaa noin 10 miljoonan euron vuotuisiin säästöihin täysmääräisesti vuodesta 2026 alkaen.

Uuden toimintamallin on suunniteltu astuvan voimaan 1. kesäkuuta 2024 alkaen, jolloin alla olevat toiminnot muodostaisivat Ponssen johtoryhmän toimitusjohtaja Juho Nummelan johdolla. 

Sales & Service -organisaatio, sisältäen markkina-alueet, Marko  Mattila  

Technology & R&D, Juha Inberg  

Digital Services & IT, Miika Soininen 

Operations including Supply Chain, Procurement and Logistics, Tommi Väänänen 

Service Excellence, Tapio Mertanen 

Finance, Petri Härkönen 

People Safety & Culture, Tiina Kautonen 

Responsibility & Environment, Katja Paananen 

Muutosneuvottelut mahdollisia.

Ponsselta kerrotaan, että suunnitellusta toimintamallista ja siihen liittyvistä mahdollisista muutoksista neuvotellaan paikallisten työntekijöiden edustajien kanssa eri maiden lainsäädäntöä noudattaen tarpeen mukaan, eivätkä nämä suunnitelmat ole lopullisia ennen kuin kyseiset prosessit on saatu päätökseen. 

Toimintamallin suunnittelun ja siihen liittyvien muutosten vuoksi yhtiö kutsuukin Suomen toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt yhteistoimintalain mukaisiin muutosneuvotteluihin. Muutosneuvotteluissa käsitellään muuttuneesta toimintaympäristöstä johtuvia toimenpiteitä ja suunnitellun toimintamallin muutokseen liittyviä toimenpiteitä. Arvioidut vaikutukset Suomessa voivat koskea enintään 50–60 tehtävän vähentämistä, mahdollisia uusia tehtäviä, toimenkuvien muutoksia ja enintään kahden viikon lomautuksia muutosneuvottelujen kohteena olevalle henkilöstölle vuoden 2024 aikana. Neuvottelujen ulkopuolelle jäävät Ponsse Oyj:n tehdas- ja huoltopalvelutoimintojen työntekijät (Teollisuusliitto TES). Myös Epec Oy on neuvotteluiden ulkopuolella.

Mecalacit laajemmin RealMachinerylle

RealMachinery Oy on solminut Mecalacin  kanssa sopimuksen, jolla laajennetaan RealMachineryn nykyistä Mecalac-portfoliota. Sopimus solmittiin 1.2.2024 ja uudet Mecalacit nähdään Lempäälässä huhtikuussa.

RealMachinery on jo yli vuosikymmenen  maahantuonut ja myynyt  kompakteja Mecalacin pyöräkuormaajia, jotka soveltuvat piha- ja viherrakentamiseen, materiaalin käsittelyyn sekä kiinteistönhuoltoon. Hyvien kokemusten perusteella RealMachinery laajentaa nyt pyöräkuormaajista myös  Mecalacin useilla innovatiivisuuspalkinnoilla palkittuihin kaivukoneisiin. 

Tulevaisuudessa tarjolle tulee  Mecalacin tela- ja pyöräalustaisia kaivukoneita  painoluokissa 6–15 tonnia.  Kompaktit sekä nopeat tela- ja pyöräalustaiset kaivukoneet  soveltuvat RealMachineryn mukaan monipuolisiin tehtäviin kaivussa, nostossa ja kuormauksessa säilyttäen liikkuvuutensa niin maastossa kuin raiteiden päällä. Lisäksi saataville tulee  Mecalacin akkukäyttöisiä uutuuskaivukoneita sekä pyöräkuormaajia hiljaiseen ja päästöttömään täyspäiväiseen työntekoon. 

“Mecalac on ollut hyvä tukijalka konemyynnissämme ja vuokrauksessamme, ja haluamme laajentaa nyt Mecalac-portfoliota. Uusien tuotteiden myötä voimme tarjota erikoisempia ratkaisuja asiakkaillemme, joilla on erityisvaatimuksia kaivukoneista. Odotamme innolla, että saamme ensimmäiset kaivukoneet näytille huhtikuussa Mansen Mörinöille Lempäälän pihaan”, kertoo RealMachineryn liiketoimintajohtaja Antti Paavilainen

 Mecalac-tuotepäällikkö Marko Kierros on myös tyytyväinen edustuksen laajenemiseen. 

“Olen toiminut alusta asti Mecalacin tuotepäällikkönä ja voin vakuuttaa, että kone on teknisesti ja hinnallisesti erittäin kilpailukykyinen. Esimerkiksi uudet tela-alustaiset MCR-kaivukoneet ovat nopeita ja tehokkaita. Tasapainoisuutensa ja kaivuuvarsiston rakenteen vuoksi koneella voi ajaa jopa 10 km/h, mikä on parhaimmillaan lähes kaksi kertaa nopeampi kuin millään muulla pienellä kaivukoneella. Tämä mahdollistaa koneen käytön kaivamiseen, kuormaamiseen ja tavaran siirtelyyn. Kun otetaan huomioon kaikki aika, jonka pienet kaivukoneet käyttävät työmaalla, tämä tarkoittaa paljon lisäarvoa tuottavia hetkiä työmaalla”, Kierros kiteyttää.

Johtajanimityksiä John Deere -metsäkoneliiketoiminnassa

Mary Pat Tubb on nimitetty Deere & Companyn metsäkoneliiketoiminnan johtajaksi 1. helmikuuta alkaen. Hän seuraa tehtävässään Timo Ylästä, joka jää eläkkeelle maaliskuussa. John Deere Forestry Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Jari Mennala. 

Mary Pat Tubb vastaa Deere & Companyn maailmanlaajuisen metsäkoneliiketoiminnan yleisestä johtamisesta ja tuloksesta. Ennen nimitystään hän on työskennellyt yhtiössä useissa eri tehtävissä, joista viimeisimpänä Davenportin tehtaan pääjohtajana Iowassa, Yhdysvalloissa. 

”On kunnia liittyä metsäkonetiimiin. Tämän tiimin intohimoinen sitoutuminen ja asiantuntemus antavat parhaat valmiudet metsäkonealan jatkuvaan edistymiseen ja kasvuun”, Mary Pat Tubb kommentoi. 

Tubbilla on biosysteemien ja maataloustekniikan kandidaatin tutkinto Minnesotan yliopistosta, tekniikan maisterin tutkinto Wisconsinin yliopistosta ja MBA-tutkinto Duke-yliopistosta. 

Jari Mennala, Cut-to-Length -koneiden ja palveluiden myynti- ja markkinointijohtaja, nimitetään John Deere Forestry Oy:n toimitusjohtajaksi Suomeen. Jari on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja Executive MBA Aalto-yliopistosta Helsingistä. 

0tykkääjääTykkää