Metsäammattilaisille on laadittu opas, jonka tarkoituksena on vahvistaa ammattilaisten osaamista metsäpaloriskin arvioinnissa ja vähentää metsäpaloriskiä metsätöissä. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän metsäpalovaaraa tulevaisuudessa, joten osaamista metsäpaloriskien hallintaan, metsäpalojen ennaltaehkäisyyn, varotoimiin ja vastuukysymyksiin tarvitaan enemmän.

Kuiva ja lämmin ajanjakso lisää metsäpalojen syttymisriskiä. Tänäkin vuonna on syttynyt useita maasto- ja metsäpaloja, joiden syynä usein on ollut varomattomuus risujen poltossa tai muussa avotulen käsitellyssä. Metsätyömailla työkone voi aiheuttaa metsäpalon työkoneen telojen, kuormaajan tai hakkuukoneen hakkuupään aiheuttama kipinöinnin takia. Työmaan olosuhteiden ennakointi ja aktiivinen maaston tarkkailu on paras keino torjua metsäpaloja.

Metsäpalojen ennakointi metsätöissä -oppaan tavoitteena on vahvistaa metsäammattilaisten osaamista metsäpaloriskin arvioinnissa. Opas tarjoaa taustatietoa metsäpalojen syttymiseen vaikuttavista riskeistä ja auttaa tunnistamaan työmaaolosuhteiden ja säätilan merkityksen maaston syttymisherkkyyteen. Oppaassa keskitytään puunkorjuu- ja maanmuokkaustyömaiden metsäpaloriskin ennakointiin. Metsämaan kulotuksesta on tarjolla muita ajantasaisia ja kattavia työoppaita.

”Metsäpaloriski on lämpiminä ja kuivina ajanjaksoina merkittävä maanmuokkauksessa ja puunkorjuussa sekä moottori- ja raivaussahatöissä. Hyvään ammattitaitoon sisältyy työmaiden maaston syttymisherkkyyden ennakointi ja mahdollisen metsäpalon leviämisriskin arviointi sekä varautuminen alkusammutukseen ja palokunnan opastamiseen palokohteelle”, sanoo Ari Nieminen, Tapiosta.

”On myös hyvä perehtyä pelastuslain huolellisuusvelvoitteeseen ja toimijoiden vastuukysymyksiin mahdollisen metsäpalon aiheuttamista vahingoista”, jatkaa Nieminen.

Käytännössä metsätyömaiden maaston syttymisherkkyyttä arvioidaan metsäpalovaroituksen voimassaolon ja työn aloittamista edeltäneen varoitusjakson pituuden perusteella sekä tarkastellaan sääennustetta ja metsäpalovaroituksen ennakoitua kehittymistä. Lisäksi arvioidaan työmaaolosuhteet, miten maaperän kivisyys ja kasvupaikan rehevyys tai karuus sekä puustoisuus ja työmaalla oleva paloaines (kuolleet kasvinosat, hakkuutähteet, yms.) vaikuttavat maaston syttymisherkkyyteen. Syttymisherkkyyden ohella on huomioitava, miten työkohteen ja sitä ympäröivien metsien rakenne vaikuttaa mahdollisen metsäpalon leviämiseen ja tuhovaikutukseen.

Hankkeen työskentelyyn ja oppaan sisällön tuotantoon osallistuivat Koneyrittäjät ry,  Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Bioenergia ry, Suomen metsäkeskus ja Tapio Oy sekä metsäpalokysymysten asiantuntijoita eri organisaatioista.

Hankkeen ja Metsäpaloriskin ennakointi metsätöissä -oppaan ovat rahoittaneet Koneyrittäjät, Metsäteollisuus ry ja Metsämiesten säätiö.