>

Ponsse avasi uuden asiakaspalvelukeskuksen Ouluun

Oulun toiminnan laajenemisen taustalla on halu tuoda Ponssen palvelut lähemmäksi alueen asiakkaita. Varaosat, metsäkonetarvikkeet ja huoltopalvelut saavuttavat jatkossa Oulun asiakkaat entistä nopeammin. Asiakkaita palvelee myös osaava konemyynti.

“Haluamme asiakaspalvelukeskuksen avulla tuoda varaosat ja palvelumme lähemmäs asiakkaitamme myös Oulun suunnalla. Oulun keskuksen varaosatarjonta on laadittu alueella toimivan konekaluston pohjalta. Näin voimme palvella alueen asiakkaita entistä paremmin”, kertoo Ponssen Suomen maajohtaja Jani Liukkonen.  

Oulussa asiakkaita palvelee selkeä kokonaisuus Ponssen palveluita. Keskuksen palvelut koostuvat monipuolisesta varaosa- ja metsäkonetarviketarjonnasta, konemyynnistä, laajasta kenttähuollosta sekä Ponsse Shopista. Ponsse Shop tarjoaa metsäkonetarvikkeiden lisäksi laadukkaita vaatteita työhön ja vapaa-aikaan.  

Asiakkaita palvelee kaksi kokenutta metsäkoneiden huoltoautoasentajaa sekä varaosamyyjä. Alueella on toiminut myös vuodesta 2017 saakka Ponssen Pohjoinen Express –palvelu. Se on asiakasystävällinen rahtipalvelu metsäkoneiden varaosatoimituksiin. 

Oulun uusi asiakaspalvelukeskus sijaitsee Ruskon kaupunginosassa osoitteessa Laakeritie 7B. Alue sijaitsee kätevästi Kuusamontien eli Valtatie 20:n varressa.

Suomen palveluverkostossa on nyt yhteensä 24 toimipaikkaa, joissa työskentelee noin 200 ammattilaista. Ponssen kansainvälinen huoltoverkosto puolestaan koostuu 235 palvelukeskuksesta.

Neova käynnistää energiajyrsinturvetuotannon kesällä 2022

Energiaturpeen kysynnän kasvu jo kuluvalla lämmityskaudella ja asiakkaiden toiveet monivuotisista energiaturpeentoimitussopimuksista johtavat Neovan energiajyrsinturvetuotannon käynnistymiseen tulevana kesänä Suomessa.

”Tuotanto käynnistyy ensi kesänä ainakin Itä-Suomessa ja meillä on valmius käynnistää tuotantoa myös muualla Suomessa asiakastarpeen mukaan”, Neovan polttoaineliiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Koivisto sanoo.

Neova ilmoitti 26.11.2021, ettei se enää tuota Suomessa energiaturvetta. Jo tuolloin kerrottiin, että tuotantovalmiutta pidetään yllä poikkeustilanteiden varalta. Neovan toimitusjohtaja Vesa Tempakka totesi tuolloin julkaistussa tiedotteessa, että turvetuotanto voidaan käynnistää, mikäli Suomen energiahuollon turvaaminen tai joidenkin kriittisten asiakkaiden energiahuollon turvaaminen sitä vaatisi. Nyt tuo tilanne on Koiviston mukaan käsillä.

”Energiaturpeen kysyntä on kasvanut niin paljon, että olemassa olevat varastot eivät riitä tietyissä osissa Suomea varmuudella ensi lämmityskaudeksi, minkä johdosta tuotanto käynnistetään ainakin Itä-Suomessa”, Koivisto sanoo. Koiviston mukaan turvetta tuotetaan niin paljon, kuin asiakkaat sitä sitovasti tilaavat.

Neovan turvetuotannosta vastaavan johtajan Pasi Rantosen mukaan Neovalla on levossa olevia energiaturpeen tuotantoalueita Suomessa noin 10 000 hehtaaria. ”Me emme ole romuttaneet tuotantokoneistoa ja kokonaisuudessaan meillä on valmius tuottaa ensi kesänä energiajyrsinturvetta määrä, mikä riittää korvaamaan kaiken Suomeen viime vuonna Venäjältä tuodun energiahakkeen energian”, Rantonen sanoo. Suomeen tuotiin viime vuonna energiahaketta Venäjältä noin 2 miljoonaa m3, mikä vastaa energiamäärältään noin neljää terawattituntia. Neovan osuus tuonnista oli noin 15 prosenttia. ”Lisäksi tuotamme ensi kesänä kasvavia määriä kasvu- ja kuiviketurvetta elintarvikehuollon turvaamiseksi”, Rantonen sanoo.

Neova on monien muiden yhtiöiden tapaan lopettanut energiapuun tuonnin Venäjältä. Viimeinen Neovan hakerekka tuli Suomeen maanantaina 7.3.2022 Koiviston mukaan tämän kauden asiakkaiden tuontipuutoimitukset korvataan suuntaamalla kotimaisia energiapuuvirtoja uudelleen. Koiviston mukaan suomalaisten kaukolämpöasiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan ensi talvena niissä kaupungeissa, joiden energiayhtiöillä on valmius käyttää polttoaineena puun lisäksi turvetta.

Koneurakointi 2/2022

Uusin Koneurakointi-lehti ilmestyy 10.3.2022 ja numero on 2/2022. Uuden lehden myötä käydään katsomassa tuoretta Nisula N6 -harvennushakkuukonetta ja tutustutaan myös Biojackin 330H -harvesteripäähän. Lumen kanssa peuhataan Kuusankoskella ja Vihdissä, eikä unohtaa sovi myöskään hienosti käyttökunnostettua Lännen 213C:tä, joka on myös valjastettu lumitöihin. Kosteikkotyömaalla tutustutaan Lönnqvistin meininkeihin ja Metsäapu Rantanen löytyi kohteelta Airiston suunnalta. Esitellään myös THW:n mittavaa konevetoista vapaaehtoistoimintaa Saksassa, muistellaan Rauma-Repolan rautatienostureita ja kertaillaan lähiaikojen uutuuksia meiltä ja maailmalta. Koeajossa on Renault Trafic, ja koko sisällysluettelo löytyy tästä:

KONEET JA URAKAT

8 Uusi N6

Nisula N6 -harvennushakkuukoneen suunnittelu alkoi puhtaalta pöydältä.

22 Kaikenlaista kauhomista

Kuusaan Muonituspalvelu harjoittaa monipuolista koneurakointia.

28 Vaihtelua Kasikouraan

Uudistunut Ponsse H8 tarjoaa kolme vaihdetta syöttöön.

30 Metsäpalvelu pelaa

Metsäapu Rantanen tekee työtä asiakaspalveluasenteella.

36 Kosteikkokeikka

Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy tekee vesi- ja kosteikkorakentamista.

42 Virroitettu villikissa

Bobcat T7X on luokkansa ensimmäinen täyssähköinen telakuormaaja. 

44 Oman kylän kone

PT-Koneet Oy:n uusi Huddig 1260E on tuttu näky vihtiläisessä maisemassa.

50 Kodinkone

Lännen M213C vuosimallia 1988 on Lauri Helken harrastus- ja hyötykone.

56 Tavallista enemmän

KiviHyvölä lähti tutkimaan suurempia suuntia mobiilimurskauksessa.

60 Kypsä tuote raakaan työhön

Biojack-hakkuupääperheen uusin tulokas 330H pääsi tositoimiin.

66 Kerros kerrallaan

Mikä se on se kaavinvaunu, ja tekeekö sellaisella enää nykyään mitään?

72 Raikkaana liikenteeseen

Renault Traficin päivitys näkyy erityisesti ohjaamossa ja ilmeessä.

78 Vapaaehtoistyötä kaikin voimin

Saksalainen THW on mielenkiintoinen organisaatio, jossa koneilla on osansa.

84 Parkanolainen perustunkki perheineen

Rauma-Repolan rautatienosturit olivat aikanaan maailman huippua.

VAKIOPALSTAT

14 Uutiskynnys

58 Katsaus koneeseen

90 Seuraavassa numerossa

Metsäkonevalmistajat keskeyttävät Venäjän-toimintaansa

Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien ja tästä johtuvien kansainvälisten pakotteiden myötä kolme suomessa tuotteitaan valmistavaa metsäkonevalmistajaa on ilmoittanut keskeyttävänsä toimintansa ja toimituksensa Venäjälle.

John Deere Forestry on perjantaina 25.2. keskeyttänyt toistaiseksi kaiken myynnin Venäjälle. Yhtiö keskeyttää myös varaosien viennin Venäjälle. Yhtiön viennistä noin 20 % koostuu Venäjän markkinasta. 

Nisula Forest Oy ilmoitti 28.2. keskeyttävänsä liiketoimintansa Venäjälle ja Valko-Venäjälle.

Ponsse Oyj päätti 2.3. keskeyttää toistaiseksi kaikki vientitoiminnot Venäjälle ja Valko-Venäjälle sekä Ponsse-metsäkoneiden että niiden varaosien osalta. Myös Ponsse-konsernin venäläinen tytäryhtiö OOO Ponsse keskeyttää paikalliset varaosa- ja huoltopalvelutoimintonsa toistaiseksi. Venäjän ja Valko-Venäjän myynnin osuus yhtiön liikevaihdosta on noin 20 prosenttia vuoden 2021 tilinpäätöksestä laskettuna. Ponsse pyrkii haastavassa tilanteessa huolehtimaan myös OOO Ponssen henkilöstöstä.

Volvo CE hankki kaksi järeää huoltoautoa

Volvo Construction Equipment parantaa asiakaspalveluaan ja siirtää huoltokalustoaan lähemmäksi asiakkaitaan. Uusien Volvo FMX380 6×6 -huoltoautojen myötä huolto- ja korjaustyöt onnistuvat nyt myös haastavimmissa kaivosolosuhteissa.

Tyypillisesti työkoneiden huoltotehtävissä käytetään pakettiautoja ja keskiraskaita kuorma-autoja. Työkoneiden kasvavat koot asettavat kuitenkin omat haasteensa myös huoltokalustolle, jota on kehitettävä asiakastarpeiden mukaan.

”Uusien huoltoautohankintojen myötä pystymme tarjoamaan laajan valikoiman erityyppisiin huoltotehtäviin tarkoitettuja autoja aina pakettiautoista raskaisiin kuorma-autoihin”, kertoo Jenni Lampinen, Volvo Construction Equipmentin Director Uptime and Parts.

Alansa suurimpana toimijana Volvo Construction Equipmentilla on yhteensä 65 huoltoautoa ympäri Suomen.

Sijoituspaikkana vaativat kaivosolosuhteet

Nyt hankitut Volvo FMX380 6×6 -kuorma-autot ovat poikkeuksellisen isoja autoja huoltokäytössä. Pohjoismaiden, ellei jopa Euroopankin suurimpien huoltoautojen päätoimiset käyttöpaikat ovat kaivokset.

Toinen auto sijoitetaan Sodankylään Kevitsan kaivokseen ja toinen operoi Kuopio-Joensuu-akselilla. Huoltoautot ovat maastokelpoisia ja jokapyörävetoisia, joka on vaatimuksena kaivosympäristössä toimimiseen.

Huoltokalustoa lähemmäksi asiakkaita 

Volvo Construction Equipment siirtää huoltokalustoaan lähemmäksi asiakkaitaan. ”Pyrimme ennemminkin menemään asiakkaan luokse kuin että asiakas tulisi meidän luoksemme. Näin asiakas säästää aikaa ja tuottavuus paranee, kun huollot voidaan tehdä paikan päällä, eikä koneelle tarvitse erikseen tilata kuljetusta”, Jenni Lampinen sanoo.

Täyskonekorjaamovarustus

Volvo FMX380 6×6 -huoltoautojen mukana saadaan kuljetettua myös isompi varaosavarasto, mikä tarkoittaa parempaa palvelua asiakkaille. Kyydissä kulkee isojenkin, kuten esimerkiksi kaivinkoneiden ja pyöräkuormaajien komponentteja.

”Uusissa huoltoautoissa on täyskonekorjaamovarustus. Se pitää sisällään muun muassa työkalut, painepesujärjestelmän sekä 19 tm kappaletavaranosturin ohjaamon ja auton korin välissä. Nosturilla saadaan nostettua raskaat tuhansien kilojen painoiset koneiden komponentit ja vaihdettua osat paikan päällä. Pääpiirteissään voisi sanoa, että pystymme tekemään lähes kaikki huolto- ja korjaustyöt paikan päällä työmaalla”, kertoo Jarno Laaksonen, Volvo Construction Equipmentin After Sales Manager.

Turvallisuus ja työergonomia huomioitu autojen varustelussa

Autojen varustelussa on huomioitu työergonomia ja -turvallisuus. Muun muassa hyllykorkeuksiin on kiinnitetty huomiota, jotta vältetään turhaa nostamista. Työvaloihin, hälyttimiin ja vilkkuihin on myös panostettu, jotta huoltoautot näkyvät paremmin kaivosolosuhteissa.

Volvo Construction Equipmentin mekaanikot ovat olleet alusta lähtien mukana uusien huoltoautojen suunnittelussa. ”Mekaanikoilta kerätään jatkuvasti palautetta, jotta tiedämme, mikä toimii ja mikä ei ja pystymme sen perusteella kehittämään autojen varustelua”, Jenni Lampinen sanoo. 

Panostus kuljettajamukavuuteen ja työturvallisuuteen polttoainetehokkuutta unohtamatta

”Volvo Construction Equipment on panostanut kalustohankinnoissaan vahvasti kuljettajamukavuuteen ja työturvallisuuteen unohtamatta polttoainetehokkuutta, joka saavutetaan esimerkiksi yhdistämällä I-Shift-vaihteisto ja I-See-toiminto”, kertoo autot myynyt Volvo Trucksin kuorma-automyyjä Pekka Mäkinen

Nyt toimitetut Volvo FMX -huoltoautot ovat hyvin varusteltuja. Niissä on muun muassa kuljettajamukavuutta lisäävät isot Globetrotter-ohjaamot ja Volvo My Truck -sovellus, jonka avulla saadaan esimerkiksi käynnistettyä webasto etänä ja tarkistettua muita auton tietoja. Lisäksi autoissa on navigointi sekä Volvo Connect, jonka avulla yritys näkee ajoneuvojen reaaliaikaiset paikkatiedot.

”On ollut hienoa olla mukana suunnittelemassa yhdessä Volvo Construction Equipmentin kanssa näitä poikkeuksellisen suuria huoltoautoja vaativiin olosuhteisiin”, Pekka Mäkinen toteaa lopuksi.

Asfalttialan turvallisuuskilpailun voitto GRK:n levitystyömaalle

GRK Road Oy:lle on myönnetty asfalttialan turvallisuuskilpailun 2021 levitystyömaa-osion voitto.

GRK osallistui INFRA ry:n järjestämään turvallisuuskilpailuun työkohteella Mt 1471 Mäntsälä–Oitti, missä työryhmä suoritti alustan REM-tasauksen noin 25 kilometrin matkalle. Työn toteuttaneeseen kokoonpanoon kuului 13 henkilöä ja kaluston osalta käytössä oli kolme asfaltinlämmitintä, remixeri, kaksi jyrää ja huoltoauto. Lisäksi työmaalla oli ajossa neljä massa-autoa.

Kati Kaskiala INFRA ry:stä ja INFRA ry:n turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Lyytinen Skanska Industrial Solutions Oy:stä kävivät luovuttamassa palkinnon GRK Road Oy:n Kuopion toimistolla helmikuun lopussa. GRK Road Oy:n puolesta palkinnon vastaanotti työkohteen työmaapäällikkö Mikael Seppänen.

”Kiitos INFRA ry:lle palkinnosta! On hienoa, että toimintamme työturvallisuuden ylläpitämiseksi huomioidaan. Työturvallisuuden kehittäminen on meille jatkuvaa työtä, johon panostamme tulevinakin kausina”, toteaa GRK Road Oy:n tekninen johtaja Matti Honkonen.

VATT: Venäjän sotatoimista huolimatta energia ei Suomesta lopu

Suomen riippuvuus venäläisen energian tuonnista ei ole ratkaisevaa, Suomen kansainvälinen kilpailukyky ei sotatoimien takia sakkaa, mutta polttoaineiden hinnat nousevat entisestään, tiivistää VATT:n energiateeman johtava tutkija Marita Laukkanen Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutuksia Suomeen.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja Venäjään kohdistetut pakotteet sekä niiden seuraukset Suomelle ovat aiheuttaneet laajaa huolta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ilmasto- ja energiateeman johtava tutkija Marita Laukkanen arvioi sodan seurauksia Suomelle energiapolitiikan kannalta.

”Suomi ei ole riippuvainen Venäjältä tuodusta sähköstä. Sähkön tarpeesta pystytään kyllä huolehtimaan muilla tavoin, vaikka sen hinta voi toki nousta”, arvioi Laukkanen.

”Suomen talouden kansainvälinen kilpailukyky ei myöskään ole erityisessä vaarassa, koska sotatoimien seuraukset osuvat myös Suomen keskeisiin kilpailijamaihin. Useat maat joutuvat korvaamaan venäläistä energiaa muiden maiden kalliimmalla tuotannolla”, jatkaa Laukkanen ja korostaa, että ”Suomen teollisuus on jo monia kilpailijamaita vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Tästä on saatu tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa EPREE-verkostossa, jossa VATT on yhtenä partnerina.”

”Kaikkein suurin energiaan liittyvä vaikutus sotatoimilla on polttoaineiden hintoihin. Bensan ja dieselin valmistuksen pohjana olevasta raakaöljystä esimerkiksi Neste on tuonut noin kaksi kolmasosaa Venäjältä, ja tälle tuonnille on nyt kehitettävä vaihtoehtoja, jotka saattavat olla hinnaltaan kalliimpia. Kyseessä Nesteen osalta myös imagokysymys kuten Teboilin kuluttajaboikottien kohdalla on jo nähty”, huomioi Laukkanen.

”Kaiken kaikkiaan bensan ja dieselin hinnat kohoavat tässä tilanteessa entistäkin korkeammalle tasolle”, kiteyttää Laukkanen Venäjän hyökkäyssodan keskeiset seuraukset energiakysymyksessä.

Kosteikkokeikka videolla

Alkutalvesta hiippailtiin Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy:n kohteella Vihdin Maasojalla, jossa oli työn alla suurehko kosteikkotyömaa. Kalustoa oli tuotu paikalle tarpeeksi sujuvan toiminnan takaamiseksi, ja hyvinhän se sujuikin. Lue aiheesta kertova juttu Koneurakointi 2/2022 -numerosta 10.3. alkaen, ja video puolestaan löytyy tästä.

Nisula N6 -hakkuukone videolla

Uuden Nisula N6 -harvennushakkuukoneen pariin päästään uusimmassa Koneurakointi 2/2022 -numerossa, ja tätä aihetta tukemaan on kuvattu myös video talvisissa tunnelmissa. Lehti löytyy 10.3.2022 lähtien postilaatikosta tai lehtipisteestä, ja video on katsottavissa tästä.

Metsäkonealan neuvottelutulos hyväksytty

Metsäkonealalle on solmittu uusi kaksivuotinen työehtosopimus. Sen mukaan palkkoihin tehdään 2% yleiskorotus toukokuun alussa ja pienempiä yleiskorotuksia toisena sopimusvuonna.

Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton hallitukset ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen metsäkonealan työehtosopimukseksi. Sopimus on kaksivuotinen ja voimassa 1.2.2022–31.1.2024. Neuvottelutulos sopimuksesta saavutettiin 14.2.2022.

Sopimuksen mukaan palkkojen yleiskorotus on toukokuun alusta kaksi prosenttia ja toisen sopimusvuoden yleiskorotukset ovat 0,9 prosenttia huhtikuun 2023 alusta lukien ja 0,75 prosenttia lokakuun 2023 alusta lukien.

”Koneyrittäjien kannalta oli arvokasta, että työehtosopimuksessa pystyttiin epävarmassa tilanteessa sopimaan molempien sopimusvuosien palkankorotuksista ja näin luomaan ennustettavuutta alalle, joka on muutoin parhaillaan kustannuskriisissä metsäteollisuuden takoessa ennätystuloksia”, toteaa Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

”Olemme tyytyväisiä sopimuksen syntymiseen vaikeassa tilanteessa. Neuvottelut sujuivat hyvässä yhteishengessä”, sanoo sopimusasiantuntija Jari Sirviö Teollisuusliitosta.

Metsäkonealan työehtosopimus kattaa puunkorjuussa, koneellisissa metsänhoitotöissä, metsähakkeen tuotannossa ja metsäteollisuuden tehtaiden terminaaleissa työskentelevät työntekijät.

0tykkääjääTykkää