Jonas Huldén hankki yhden Suomen ensimmäisistä FendtONE-käyttöjärjestelmällä varustetuista kuudennen sukupolven Fendteistä. Nyt Alavetelissä tehdään töitä Fendt 724 Vario Gen6 Profi+:n voimin, ja jo ensimmäiset viikot ovat tehneet poikkeuksellisen vankan vaikutuksen.

Kesällä 2020 julkistettu Fendtin 700-sarjan Gen6 eli kuudes sukupolvi on jatkoa sitä edeltäneelle tasolle, joka tunsi merkinnän S4. Ne jotka odottivat sukupolvenvaihdoksessa tapahtuvaksi valtavia ulkoisia tai perusteknisiä muutoksia, jäivät tällä kierroksella vaille ihmeteltävää, sillä tekniikka on jo tuttua. Nyt Stage V -päästötasolla oleva Deutzin 6-sylinterinen TCD 6.1 L6 löytyy yhä konepeiton alta, ja 700-sarjan huippumallissa eli 724:ssä moottorista otetaan 237 hevosvoimaa ja 1058 Nm:n maksimiruuvausta. Vaihteistona on, kuten nimikin kertoo, hydromekaaninen Vario CVT, eli portaaton aski kuten Fendteissä on tavannut olla jo vuodesta 1995 lähtien vakiona. 

Jo 700 Vario -sarjan ammoisista alkuajoista lähtien, eli vuodesta 1998, koneen koko hallintalogiikka on perustunut oikean kyynärnojan ympärille rakennettuun konsoliin, ja siihen olennaisena osana kuuluvaan Varioterminaliin, värinäyttöön, jonka kautta koneen toimintoja hallitaan. Siinä missä ensimmäisen sukupolven Varioterminal oli vielä nykymittapuun mukaan pieni ja sen kanssa keskityttiin lähinnä perusasioiden äärelle, kuten komentamaan nostolaitteita, hydrauliikkaa ja väyläohjattuja työlaitteita, ollaan vuosien myötä edetty yhä isompiin ja monipuolisempiin kokonaisuuksiin. Ja olihan se kova uutuus aikanaan. Nyt Varioterminal jää historiaan. Sen korvaa FendtONE-käyttöjärjestelmä, ja edistysaskel on iso. Perusajatus on toki entisenlainen, eli keskiössä ovat näyttö, monitoimikahva ja kyynärnojaan kootut erilaiset vivut ja painikkeet. Nyt Fendt on kuitenkin myllännyt lähestymistapaa niin radikaalisti, että hyvällä syylläkin järjestelmän voi todeta aloittaneen uuden sukupolven, joka korostaa tehokkuutta, selkeyttä ja helppoutta.

Alavetelissä maataloutta ja koneurakointia harjoittava Jonas Huldén hankki vastikään yhden Suomen ensimmäisistä FendtONE-käyttöjärjestelmällisistä 700-sarjan Fendteistä, ja kaupat syntyivät malliston voimakkaimmasta versiosta, 724:stä. Huldén kertoo, että haussa oli tällä kertaa koko- ja teholuokaltaan yleiskone, jolla pärjättäisiin sekä kevyemmissä töissä että myös kuormittavammassakin toiminnassa aivan raskaimpia askareita lukuun ottamatta. ”Kokoluokka vaikuttaa olevan juuri sopiva. Aiempi kone tässä tehtävässä oli Valtra T163, ja se tuntui vähän liian pieneltä. Tämä käy kevyesti lähes mihin tahansa työhön”, Jonas linjaa. ”Toisaalta isommalle koneellekaan ei ollut tarvetta, muita traktoreita on talossa viisi kappaletta, eli sieltä löytyy sitten isompiakin”, hän jatkaa.

Hyttiin noustessa on heti selvää, että ollaan samaan aikaan sekä tuttujen fendtismien että uudistuneen järjestelmän parissa. Kyynärkonsoli kerää yhteen kaiken sen, mitä asiasta on yli 20 vuoden aikana opittu ja heittää sen tämän hetken terävimpään kärkeen selkeyttämällä ja virtaviivaistamalla kokonaisuutta entisestään.   

Koko näkymää hallitsee 12 tuuman kosketusnäyttö, kutsutaan tätä vaikka päänäytöksi. Ohjauspylväästä mittariston paikalta löytyy hieman pienempi, 10-tuumainen ruutu. Jos tarvetta olisi, oikealle ylös kattoverhoiluun saisi vielä toisen 12″ näytön, jonka voi liu’uttaa puoliksi piiloon. Tämä näyttö olisi yhteydessä päänäyttöön, joten se toimisi jatkonäkymänä lisäten samanaikaisesti näytettävien tietojen määrää. Mutta normaalikäytössä – ja luultavasti reilusti myös sen ylikin – riittää kyllä päänäytön ja mittarinäytön yhdistelmä.

Päänäytön tehtävänä on toimia paitsi tiedon näyttäjänä, myös kaikkien asetusten hallinnassa. Ja kun sanotaan kaikkien, myös tarkoitetaan kaikkien. ”Täältä pystyy säätämään todella helposti ja monipuolisesti aivan kaikkea mitä tarvitsee, ja paljon enemmänkin”, Jonas Huldén linjaa. ”Vielä ei ole tullut eteen mitään, mitä tällä ei pystyisi tekemään. Perusasioista aina valoista ja peilien säädöistä automaattiohjaukseen, nostolaitteiden korkeudensäätöön, automatiikkaan, voimanottoon ja sen käynnistykseen nostokorkeuden mukaan. Oikeasti aivan kaikkea mitä voi kuvitellakaan”, Jonas esittelee. 

Jos on näytöltä käyttäminen helppoa, sitä voi vielä helpottaa vielä siirtämällä toimintoja fyysisille painikkeille ja vivuille. Ajo- ja työvalojen käskytys käy perinteiseen tapaan viiksestä, mutta näitäkin voi ohjelmoida haluamakseen yhdistelmiksi.   

Ajo- eli monitoimikahvalla onnistuu kaikkien tärkeimpien toimintojen käyttö kuten vakionopeudensäädin, ajotilat, hydrauliikan komennot ja niin edelleen. Fendtin värikoodausjärjestelmä eri toiminnoille ja lohkoille on viety siihen pisteeseen, että kun jollekin vapaista painikkeista ohjelmoidaan tietyllä tunnusvärillä merkitty toiminto, painike myös muuttaa tunnusväriään sen mukaan. Ohjelmointi on helppoa jälleen kerran ruudulta, ja toimintoja napeille kytketään yksinkertaisesti vetämällä näytöllä toimintopaletista haluttu toiminto havainnollisessa kuvassa olevan napin päälle. Tämän selkeämpää tapaa asian hoitamiseksi on nykytekniikalla vaikea keksiä. 

Monitoimiohjauskahvan lisäksi Profi+-varustetasoon kuuluu 3L-ohjaussauva, joka on enemmänkin kuormaajakäyttöön tarkoitettu, mutta siihenkin voi ohjelmoida peräti 27 eri toimintoa, vaikka se on ulkoasultaan hyvin hillitty ja vähänappinen. Muita vapaasti ohjelmoitavia painikkeita konsolissa on peräti 11 kappaletta ja lisäksi tarjolla on hydrauliikan lineaarivipuja ja proporullia, kuten aiemminkin. 

Vaikka Jonas Huldén ei omien sanojensa mukaan ole vielä edes ehtinyt järjestelmää täysin opettelemaan, hienouksia ja helpotuksia tuntuu löytyvän joka kohdasta. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa tilanne, jossa hydrauliikan letkut olisi kytketty väärin päin. Parissa sekunnissa näytöltä saa vipujen tai painikkeiden toimintasuunnan käännettyä niin, että virtaus vastaa haluttuja komentoja.

Tekniikka on siis huikaisevaa ja se tarjoaa valtavasti vaihtoehtoja, joilla työtä voi helpottaa ja tehostaa, eikä sitä tässä voida esitellä kuin pintaraapaisun verran. Hienokaan tekniikka ei kuitenkaan ole yksin mitään, jos sitä ei halua tai osaa hyödyntää. Joku saattaakin uutuuksia kavahtaa, mutta tähän suuntaan maailma on muuttumassa vääjäämättä, ja se on nähty tähänastisessa kehityksessäkin. Aiemman Varioterminalin ja konsolin tyyppisiä ratkaisuja on ilmestynyt vuosien varrella muillekin. FendtONEn myötä osaaminen ei ole enää käypä selitys käyttämättä jättämiselle, sillä järjestelmä on hiottu esimerkillisen helpoksi. Muutosvastarinta on sitten luku sinänsä. ”Jos ei tätä aio hyödyntää, on sitten parempi ostaa vaikka Ursus”, Huldén myhäilee lopuksi. ”Sillä kyllä tämä on parempi kuin traktori.”

Artikkeli on tiivistelmä – Lue koko juttu lehdestä! Koneurakointi 2/2021 ilmestyy 18.3.2021 ja on saatavana hyvin varustetuista Lehtipisteistä ja tilattuna!