>

Sandvikilta uutta automaatiota poraamiseen

Sandvik Mining lanseeraa uuden AutoMine Surface Fleet -automaatiojärjestelmän, jolla voidaan saumattomasti etäoperoida useita Sandvikin i-sarjan maanpäällisiä porauslaitteita samanaikaisesti. Järjestelmän FleetFlex-ominaisuuden ansiosta laitteita voidaan hallinnoida ja siirtää ohjauspenkkien välillä digitaalisesti operaattorilta toiselle. Ratkaisun luvataan tarjoavan toimintaan uudenlaista joustavuutta, vähentävän käyttökatkoksia ja parantavan tuottavuutta merkittävästi.

Sandvik Miningin uusi AutoMine Surface Fleet -automaatiojärjestelmä mahdollistaa laitteiden käytön sekä suoraan kaivokselta että tarvittaessa myös toisesta sijainnista. Toiminnallisuuden kerrotaan tarjoavan uuden tason tehokkuutta ja joustavuutta.

”Järjestelmä on täysin yhteensopiva AutoMine Universal Station -järjestelmän kanssa, jolla voidaan ohjata sekä puomimallisia porauslaitteita että kiertoporauslaitteita myös erittäin haastavissa olosuhteissa”, sanoo tuotepäällikkö Severi Eerola Sandvikilta. ”Sen ansiosta jokaisen työvuoron toiminta on olosuhteista riippumatta optimaalisen tehokasta. Täysin integroidun ratkaisun ansiosta louhintaa voidaan jatkaa keskeytyksettä ja tehokkaasti myös ruoka- ja räjäytystaukojen aikana.” 

AutoMine Surface Fleetin hyötyihin kuuluu myös AutoCycle-ominaisuus, jolla voidaan automatisoida esimerkiksi porauslaitteen vakautus, tarkka asemointi, reiän aloitus, poraus, luotettava putkenkäsittely, porauksen lopettaminen ja siirtyminen seuraavalle reiälle. AutoMine Surface Fleet -ratkaisulla operaattorit voivat valvoa koko laitekannan toimintaa sekä tarvittaessa ottaa hallintaansa yksittäisiä autonomisia porauslaitteita. Järjestelmän kyky havaita esteitä lisää toiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta. Kaiken taustalla kerrotaan olevan Sandvikin sitoutuminen turvallisuuteen sekä toiminnan tehokkuuteen ja jatkuvaan parantamiseen.

Kattavat kenttätestit Boliden Kevitsan monimetallikaivoksella ovat osoittaneet ratkaisun käytännön edut.

”Kevitsan alue on geologisesti erittäin vaativa. Kallion mineraloginen koostumus vaihtelee ja se on duktiilia. Lisäksi vuodenajasta riippuen voi olla erittäin märkää tai kylmää. Kaikki nämä vaikuttavat laitteiden suorituskykyyn ja porauskapasiteettiin”, toteaa porauksen ja panostuksen kehityskoordinaattori Juha Ranta Boliden Kevitsalta. ”Olemme pystyneet optimoimaan toimintamme näissä haastavissa olosuhteissa AutoMine Surface Fleet -järjestelmän avulla. Operaattorit pystyvät saumattomasti vaihtamaan tutusta käyttöympäristöstä etäohjaukseen, mikä on ollut tärkeää korkean suorituskyvyn ylläpitämisessä. Sitä tukee myös Sandvikin erinomainen huolto- ja varaosatuki.” 

”Kumppanuus Sandvikin kanssa ja AutoMine Surface Fleetin käyttöönotto on merkittävä virstanpylväs toimintamme kehittämiselle”, toteaa Boliden Kevitsan toimitusjohtaja Tom Söderman. ”Sandvikin tuki ja osaaminen ovat merkittävästi auttaneet meitä parantamaan tuottavuutta ja tehokkuutta. Näemme, että yhteistyö on tärkeä tekijä kaivoksemme menestykselle pitkällä aikavälillä.”

Giant pien- ja pyöräkuormaajat Rentin valikoimiin

Konevuokraamo Rentti ja Kurikan Hyväkone aloittavat kaupallisen yhteistyön Giant pien- ja pyöräkuormaimien myynnissä, vuokrauksessa sekä huollossa. Rentistä tulee myös virallinen sopimushuoltokumppani.

Rentin ja Kurikan Hyväkoneen Giant- kumppanuuden kerrotaan tuovan lisäarvoa molemmille osapuolille ja vahvistavan asemia markkinoilla. Asiakkaille yhteistyön luvataan näkyvän entistä joustavampana palveluna ja laajempana myynti- ja huoltoverkostona. 

”Yhdessä pystymme tarjoamaan kattavampia ratkaisuja asiakkaiden erilaisiin kone-  ja laitetarpeisiin”, osapuolet linjaavat.

Hyväkone on toiminut hollantilaisten Giant-kuormaimien maahantuojana jo yli 20 vuoden ajan. Yhteistyö Rentin kanssa mahdollistaa osapuolten mukaan Giantin koneille paremman näkyvyyden ja asiakaspalvelun kautta maan. 

Giant-yhteistyötä kättelemässä vasemmalla Vesa-Matti Keskimäki ja oikealla Tuomo Keskimäki Hyväkoneelta sekä keskellä Konevuokraamo Renttiä edustamassa Juha Leivo.

Rentti on toiminut Case Construction -maarakennuskoneiden maahantuojana jo lähes kahdeksan vuoden ajan. Giantin kuormaajien todetaan täydentävän loogisesti Rentin valikoimaa, tuoden  pyöräkuormaajatarjontaan myös kompakteja vaihtoehtoja pienempään kokoluokkaan.

Yhteistyön myötä Rentti kertoo tarjoavansa asiakkailleen entistä enemmän joustavuutta ja asiantuntemusta. Giant-kuormaimet ovat saatavilla sekä ostettavaksi että vuokrattavaksi asiakkaan tarpeen mukaan. Rentin kautta on myös mahdollista hankkia Hyväkoneen valmistamia kotimaisia Camion-työlaitteita pyöräkuormaajiin ja traktoreihin. 

Rentin toimipisteet sijaitsevat Tuusulassa, Pirkkalassa, Honkajoella ja Oulussa. Kaikista toimipisteissä on konemyynti, vuokraus sekä huolto- ja varaosapalvelut.

Yhteistyö käynnistyy välittömästi, ja molemmat yritykset kertovat odottavansa innolla sen tuomia mahdollisuuksia ja kasvua. 

JCB:n vetymoottorille EU-hyväksyntä

JCB on saavuttanut merkittävän virstanpylvään vetymoottoriteknologian kehitysohjelmassaan. Vetymoottorille on myönnetty täysi EU-tyyppihyväksyntä, joka mahdollistaa moottorin käytön ns. off-road-koneissa.

EU-hyväksyntä tarkoittaa, että JCB:n vetymoottori on nyt hyväksytty myyntiin ja käyttöön koneissa sekä kolmansien osapuolten OEM-laitteissa kaikissa 27 EU-jäsenvaltiossa sekä kaikilla muilla alueilla, jotka tunnustavat EU-tyyppihyväksynnät (esim. ETA- ja EFTA-alueet). EU-tyyppihyväksyntätodistus on myönnetty asetuksen (EU) 2016/1628 mukaisesti ja se vahvistaa, että JCB:n vetykäyttöinen polttomoottori täyttää voimassa olevat EU:n Stage V -päästönormit.

EU-tyyppihyväksyntä seuraa aiempia päätöksiä, joissa yhdeksän Manner-Euroopan maan viranomaiset ovat sallineet moottorin kaupallisen käytön näissä maissa uuden teknologian säännösten nojalla.

JCB:n hallituksen puheenjohtaja Anthony Bamford, joka on johtanut yrityksen vetymoottoriprojektia, kommentoi:
”Tämä on erittäin merkittävä hetki JCB:n vetyohjelmalle. Vielä jokin aika sitten sanottiin, että polttomoottorin aika Euroopassa oli ohi. JCB:n täyden EU-tyyppihyväksynnän saaminen todistaa kiistatta, että polttomoottorilla on lupaava tulevaisuus kohti hiilineutraalia maailmaa, jos fossiilisten polttoaineiden sijaan käytetään vetyä, joka ei tuota hiilidioksidia.”

Lord Bamford lisäsi:
”En voisi olla tyytyväisempi JCB-tiimin puolesta, joka on tehnyt valtavasti töitä tämän eteen. Nyt keskitymme vetymoottoriteknologiamme tuomiseen markkinoille. JCB:n asiakkaat odottavat kärsivällisesti vetykäyttöisiä koneitamme, jotka tuovat todellisen muutoksen heidän työmailleen. Heidän ei tarvitse odottaa enää kauaa.”

Iso-Britannian hyväksyntä saatiin nopeasti, ensin ”uuden teknologian” perusteella ja nyt täytenä tyyppihyväksyntänä.

JCB on ensimmäinen rakennuskoneteollisuuden yritys, joka on kehittänyt täysin hyväksytyn vetypolttomoottorin. 150 insinöörin tiimi on työskennellyt innostavan 100 miljoonan punnan kehityshankkeen parissa lähes neljä vuotta.

JCB on jo valmistanut yli 130 testimoottoria, jotka pyörittävät kaivurikuormaajia, Loadall-teleskooppikurottajia ja generaattoreita. Yhtiön vetykäyttöisten koneiden käytännön esilanseeraustestaus on yrityksen mukaan nyt edennyt pitkälle ja etenee hyvin.

Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon kääntyi nousuun

Väyläviraston teettämä tutkimus kertoo, että tienkäyttäjät olivat menneenä talvena tyytyväisempiä maanteiden talvihoitoon kuin vuotta aiemmin. Tyytyväisyys nousi sekä yksityishenkilöiden että raskaan liikenteen parissa. Pääteiden talvihoitoon oltiin tyytyväisempiä kuin muiden teiden talvihoitoon. Alueelliset erot olivat kuitenkin paikoin suuria.

Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä talvihoidon palvelutasoon tarkastellaan valtakunnallisesti tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tienkäyttäjät arvioivat asteikolla 1–5 tyytyväisyyttään maanteiden talvihoitoon ja sen osa-alueisiin, kuten esimerkiksi liukkaiden torjuntaan ja lumenpoistoon.

Kokonaistyytyväisyyttä tarkastellessa yksityishenkilöistä noin puolet oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä maanteiden talvihoitoon (yhteensä 48 %). Raskaan liikenteen osalta tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä maanteiden talvihoitoon oli reilu neljäsosa (27 %) vastaajista.

Kokonaistyytyväisyys maanteiden talvihoitoon koko maassa nousi viime vuodesta sekä yksityishenkilöiden (3,10 -> 3,16) että raskaan liikenteen (2,50 -> 2,63) osalta.

”Viime talvi oli hyvin erilainen maan eri osissa, ja poikkeuksellisia olosuhteita oli useita eri puolilla maata. Nopeat lämpötilamuutokset ja poikkeuksellisen lämpimät jaksot sekä vesisateet haastoivat talvikunnossapitoa erityisesti Pohjois-Suomessa. Tämä myös näkyy tutkimustuloksissa sekä esimerkiksi liukkaudentorjuntamateriaalien suurena menekkinä”, kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.

Väylävirasto määrittelee maanteille talvihoidolle laatuvaatimukset, joiden toteutumisesta vastaavat paikallisten ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueet, jotka tilaavat teiden kunnossapitotyöt urakoitsijoilta.

Alueelliset erot tyytyväisyydessä paikoin suuria

Tienkäyttäjien tyytyväisyydessä oli suuriakin eroja eri hoitourakoiden välillä. Esimerkiksi Etelä-Suomen lyhyt ja lämmin talvi varmasti omalta osaltaan auttoi edellisvuotta parempiin tuloksiin.

”Silti etelässäkin tarvittiin menneenä talvena paljon liukkaudentorjuntaa vaihtelevien kelien takia. Monissa pohjoisen urakoissa hankalat keliolosuhteet aiheuttivat haasteita, jotka näkyivät myös tien päällä”, Pirinen toteaa.

Tarkempia tietoja tutkimuksesta

Vuosittain toteutettu Väyläviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus tarjoaa tietoa 18–74-vuotiaiden yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen edustajien kokemuksista sekä mielipiteistä maanteiden talvihoitoon liittyen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Väyläviraston ja ELY-keskusten toiminnan onnistumisen arvioinnissa sekä apuna toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa.

Tiedonkeruu toteutettiin tänä vuonna 31.1.-18.3.2025 lähetetyllä postikyselyllä, johon sisältyi myös mahdollisuus vastata internetissä. Osaa ammattikuljettajista lähestyttiin sähköpostitse. Tutkimukseen vastasi koko maassa 5789 yksityishenkilöä ja 1318 ammattikuljettajaa. Laajempi tutkimusraportti julkaistaan myöhemmin Väyläviraston verkkosivuilla.

”Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen avulla saadaan palautetta tiestön hoidosta ja tilasta tienkäyttäjien näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia käydään läpi ELY-keskusten kanssa ja hyödynnetään talvihoidon kehittämisessä”, Pirinen sanoo.

Pääteitä ovat valtatiet ja kantatiet numeroilla 1–39 ja 40–99. Osa pääteistä on pääväyliä. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat, ja ne palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä sekä elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Pääväylät on määritetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella 1.1.2019.

Muita teitä ovat seututiet ja yhdystiet numeroilla 100–999 ja 1000–19999.

Fendtin hanoihin vapaallakin

Fendtin Hohenmölsenin laitoksella julkistettiin toukokuun lopussa uutuus, Fendt 728 Varion konepeiton ympärille rakennettu baaritiski oluthanoineen. Tämä Fendt-juomakeskus on ainakin toistaiseksi vain oppilastyö ja yksittäiskappale, mutta idea on hyvä, joten mikäpä estää nikkaroimasta tällaista vaikka itse!

Fendtin Hohenmölsenin toimipaikan harjoittelijat rakensivat opinnäytetyönomaisesti hieman erilaista kalustoa: Fendt 728 Varion konepeiton ympärille ja sisälle ympättiin nelihanainen olutannostelija lasitelineineen kaikkineen. Pyörien päällä liikuteltava Fendt-tiski tarjoilee kylmää ohrapirtelöä saksalaiseen tapaan. Maalis-huhtikuussa toteutettu hanke sisältää voimakkaan kuivajäähdytysjärjestelmän, jonka kapasiteetti on sata litraa viilennettyä olutta tunnissa. Myös Fendtin etu- ja takavalot lisättiin tuomaan huomiota tiskille, jos pelkkä mallasjuoman viehätys ei ole riittävä syy saapua hanojen ääreen.

Hohenmölsenin tehtaalla valmistetaan Katana-ajosilppureita, Rogator-kasvinsuojeluruiskuja sekä maalataan erilaisia komponentteja Fendt-traktoreihin, -paalaimiin ja -puimureihin. Osana laitoksen toimintaa on myös tulevaisuuden osaajien koulutus, jonka sivussa syntyy tällaisiakin projekteja opinnäytteen muodossa. Ja mitä tulee opiskelijoiden mahdollisesti nuoreen ikään, Saksassa olutta saa ostaa ja juoda itsenäisesti jo 16-vuotiaana ja vanhempien valvonnan alla oluen nauttiminen on sallittua 14-vuotiaasta lähtien.

Koneurakointi 4/2025

Kesän kynnyksellä on aika lähteä mm. muokkaustöihin, ja siihen löytyy Konetyö Törmälältä ajantasaista kalustoa. Ja ajantasaisuudesta puheen ollen, tässä numerossa otetaan ensimmäisiä katseita Bauman tarjontaan. Samoin esillä on myös Tarton tuliaisia, sekä muita uutuuksia niin Pirkanmaalta kuin kauempaakin. Koeajossa on kaksi ulkoisesti lähes identtistä tonnipakua, mutta voimanlähteissä eron huomaa. Edukseen erottuu myös Takeuchi TB280FR, jonka puomiratkaisu mahdollistaa erilaisen lähestymiskulman työhön. Katso koko sisällysluettelo tästä:

KONEET JA URAKAT

10   Törmälän tiimi 

Miehikkälässä on päivitetty kalustoa JCB 150X HD:n ja Valtra Q285:n muodossa.

50   Omalla otteella 

Takeuchi TB280FR on erikoisempi kaivukone 8,5 tonnin työpainolla.

56   Iso Cat kauhoo kaukaa 

Cat 395 LRE on pitkäpuominen 113-tonninen.

58   Ajavaa Farmaa sarjana 

Farma LF8 -metsäkone lähti tuotantoon.

64   Pahan paikan Pantteri 

Prinoth Panther T9R on moderni teladumpperi pyörivällä ylävaunulla.

68   Alpeilta liejukoille 

Italialainen Prinoth viihtyy mielellään pehmeillä alustoilla.

82   Seiskapari 

Koeajossa Maxus e-Deliver 7 AWD ja Deliver 7.

88   Protoasteen penaalipinkkari 

Mikä ihmetys oli Coles BL 30?

92   Muutakin kuin Bruunettia 

Lars Bruun teki hurjan määrän metsäkonekeksintöjä.

TAPAHTUMAT

28   Yksi, kaksi, kolme – BAUMA! 

Se on taas sen aika – Bauma 2025 osa 1.

70   Tarton keväässä 

Miltä näytti Maamess 2025? No tältä!

76   Kevään merkkejä 

Mansen Mörinät mallia 2025.

VAKIOPALSTAT

16   Uutiskynnys

98   Seuraavassa numerossa

Develon avasi uuden varaosakeskuksen Belgiaan

Develon lupaa aiempaa nopeampia varaosatoimituksia ja tehokkaampaa asiakaspalvelua, kun se avasi uuden varaosajakelukeskuksen Belgiaan. Tavoitteena on tehokkuuden lisäksi kasvattaa merkin markkinaa Euroopassa.

Develonin uusi Parts Distribution Center eli PDC-varaosakeskus on avattu Belgian Boomissa. Hankkeen tavoitteena on ollut vankistaa merkin läsnäoloa Euroopassa tehostamalla jälkimarkkinoinnin asiakaspalvelua. Uuden keskuksen avaamista pidetään Develonin mukaan kriittisenä ensiaskeleena Develonin asiakas- ja markkinasuuntautuneessa kasvustrategiassa Euroopan alueella. Investoinnilla haetaan nopeampaa, vakaampaa ja reagointikykyisempää palvelua eurooppalaisille asiakkaille.

Aiempi Saksassa toiminut varaosakeskus korvautuu nyt 24 000 neliömetrin uudella PDC:llä, jonka hyllyistä löytyy 47 000 varastotuotetta. Toimitusketjua ja osien lähetysnopeutta on optimoitu, ja Develonilla uskotaan tällä olevan huomattava vaikutus asiakastyytyväisyyteen ja merkin kilpailukykyyn.

Sandvikilta DT1132i-tunnelijumbo SRV Infralle Laakson yhteissairaalan vaativaan maanalaiseen louhintaan

Helsingin Laakson yhteissairaalan laajennusprojektin maanalainen rakentaminen on vaatimustasoltaan poikkeuksellinen. Maanalaisesta louhinnasta vastaava SRV Infra luottaa ammattitaitoonsa ja Sandvik Mining and Rock Solutionsin edistyksellisiin teknologiaratkaisuihin huipputarkkuutta vaativassa hankkeessa.

Helsingin Laakson yhteissairaalan laajennusprojekti on vaatimustasoltaan aivan erityinen, sillä maanalainen louhinta tapahtuu erittäin tärinäalttiiden kohteiden alla ja työ on tehtävä huipputarkkuutta noudattaen. ”Silloin kun projektin vaatimustaso on poikkeuksellisen korkea, tarvitaan toteutukseen ammattitaitoinen tiimi sekä luotettava ja tehokas kalusto. Meillä SRV:lla nämä toteutuvat”, kiittää infrarakentamisen johtaja Heikki Pöyhönen SRV Infralta. 

SRV Infran käytössä on oma, nykyaikainen kalusto, jota huolletaan ja uusitaan järjestelmällisesti. SRV Infra on tehnyt vuosikymmeniä tiivistä yhteistyötä Sandvikin kanssa ja on edelläkävijä modernien digitaalisten työkalujen hyödyntämisessä maanalaisissa infratöissä. Tämä on mahdollistanut vaativien maanalaisten kohteiden tehokkaan ja laadukkaan toteutuksen. Modernin kaluston lisäksi SRV panostaa myös osaavan henkilöstön pitkiin työsuhteisiin, mikä on ehdoton edellytys projektien onnistumiselle.

Kuvassa SRV Infran tuontantojohtaja Ville Järvinen ja kalustopäällikkö Tommy Hemmilä sekä Sandvikin myyntipäällikkö Juha Kukkonen. Tiimi on tyytyväinen hyvin toimivaan teknologiayhteistyöhön.

Laakson yhteissairaala on tuleva psykiatrinen ja somaattinen sairaala ja sen laajennusprojekti on yksi Suomen suurimpia sairaalahankkeita. SRV Infra toteuttaa maan alle sijoittuvan huoltokerroksen, 550 auton pysäköintialueen ja lähes kilometrin mittaisen logistiikkatunnelin louhintatyöt, joissa louhitaan noin 300 000 kiintokuutiota kalliota. SRV Infran maanalaiset työt Laakson yhteissairaalan hankkeella palkittiin Uudenmaan työturvallisuuskilpailussa vuoden 2023 parhaana työmaana.

Infrarakentamisen johtaja Heikki Pöyhönen SRV Infralta kuvaa kohteen haasteita erityisiksi: ”Louhinta tehdään vaativien ja erittäin tärinäherkkien sairaala- ja laboratoriokohteiden alla, joten louhinta toteutetaan pienin askelin, paljon poraamalla ja räjäytykset tehdään erittäin lyhyen aikaikkunan aikana. Kaluston luotettavuus, tekninen taso ja tietenkin projektiosaaminen ovat erittäin suuressa roolissa. Osaltaan tässä on auttanut myös ennakoivan huollon sopimuksemme Sandvikin kanssa. Me olemme onnistuneet erinomaisesti ja materiaalia on lähtenyt parhaimmillaan yli 10 000 kuutiota viikossa, joka on logistisestikin melkoinen haaste, kun ollaan kaupungin keskellä.” 

Huoltosopimus Sandvikin kanssa on mahdollistanut maanalaisille porauslaitteille parhaan käyttöasteen ilman odottamattomia käyttökatkoksia. Viimeisin lisäys maanalaiseen laitekantaan on tammikuussa 2025 käyttöön otettu, uusinta teknologiaa sisältävä Sandvik DT1132i -tunnelijumbo, jossa erittäin tehokas mekaniikka ja älykäs laiteohjaus yhdistyvät käyttäjäystävällisellä tavalla. SRV:lla on Sandvikin kanssa porakalustosopimus, joka sisältää porakruunujen kierrätysohjelman ja se yhdessä DT1132i-laitteen valmistuksen ja käytönaikaisen hiilijalanjälkilaskennan kanssa antaa erinomaisen pohjan projektien vastuullisuusraportointiin. 

SRV:lle toimitettu Sandvik DT1132i on täysin automatisoitu tunnelijumbo, jossa on kolme sähköhydraulista porauspuomia. Laitteessa on monia uusia päivityksiä, kuten tehokkaat Sandvik RD535 -porakoneet, täysin uudistetut tuplarollikoilla varustetut SB160i-teleskooppipuomit sekä edistykselliset SRH-jatkotangonkäsittelyjärjestelmät. Uutuusominaisuudet lyhentävät porausaikoja, parantavat katkokohtaisia etenemiä ja mahdollistavat soveltuvuuden monipuolisesti erilaisiin kalliorakentamisen kohteisiin.

SRV Infra hyödyntää Sandvikin iSURE-ohjelmistoa ja iScan 3D -järjestelmää poraus- ja räjäytysprosessien optimointiin.

SRV Infra hyödyntää Sandvikin iSURE -ohjelmistoa ja laiteoptiona saatavaa iScan 3D -skannausjärjestelmää poraus- ja räjäytysprosessien hallinnassa. Se skannaa tunneliprofiilin laitteen ympärillä, jonka pohjalta luotu 3D-malli voidaan visualisoida iSURE-ohjelmistossa ja näin esimerkiksi vertailla mahdollisia ali- ja ylilouhintoja teoreettiseen tunneliprofiiliin. Suunnittelun, porausten toteutuksen ja datankeräyksen yhdistyminen automaattiseksi prosessiksi parantaa tehokkuutta ja optimoi louhinnan laatua. iSURE tekee myös tiedostojen jaosta helppoa ja informaatio saadaan kaikkien käyttöön. 

”Porausteknologia on jo siirtynyt uuteen aikaan ja olemme iloisia, että kumppanuus Sandvikin kanssa on meillekin aito polku osallistua uusien teknologioiden kehitykseen, testaukseen ja hyödyntämiseen”, toteaa Pöyhönen. ”Kun hankkeen kaikki osa-alueet ovat läpinäkyviä, on osapuolilla parempi ymmärrys eri toimien vaikutuksesta tehokkuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja turvallisuuteen. SRV Infran osaaminen ja huipputeknologia ovat saaneet kiitosta ja arvostusta kaikilta osapuolilta.”

Tutkimus: tasainen tie nostaa nopeuksia, mutta parantaa turvallisuutta

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin, miten tien ominaisuudet vaikuttavat ajonopeuksiin ja liikenneonnettomuuksien riskiin. Tulosten mukaan tasaisempi päällyste kasvattaa keskinopeuksia, mutta on silti yhteydessä vähäisempään henkilövahinko-onnettomuuksien määrään.

Tutkimuksessa käytettiin lähestymistapaa, jossa yhdistettiin aiempaa kattavammin tietoa maanteiden kunnosta, onnettomuuksista ja ajonopeuksista. Mallinnuksen kerrotaan perustuneen noin 2 500 yksiajorataisen tieosuuden liikennelaskennassa kerättyihin nopeustietoihin, tieverkon ominaisuuksiin ja onnettomuustilastoihin.

Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista oli, että mitä tasaisempi päällyste, sitä korkeammat keskinopeudet. Parhaassa tasaisuusluokassa keskinopeus oli 4,7 km/h korkeampi kuin huonoimmassa. Samalla kuitenkin havaittiin, että tasaisempi päällyste ennusti vähemmän henkilövahinko-onnettomuuksia.

”Tämä tukee käsitystä, että hyväkuntoinen päällyste ei ole vain ajomukavuuskysymys, vaan myös liikenneturvallisuuden kannalta myönteinen tekijä”, toteaa VTT:n tutkimustiimin päällikkö Esko Lehtonen.

Sen sijaan muut tien kunnon mittarit, kuten uraisuus ja kunnostustarve, eivät antaneet yhtä selkeää kuvaa. Niissä parempi kunto oli jopa lievästi yhteydessä korkeampiin onnettomuusmääriin, mikä voi liittyä moniin taustatekijöihin.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että leveämmät ajokaistat lisäävät ajonopeuksia, kun taas automaattinen nopeusvalvonta hillitsee niitä. Keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä ei ollut selvää yhteyttä nopeuksiin, mutta tutkimusaineistossa ei ollut mukana vilkkaimpia pääväyliä.

Tutkimus tuo tärkeää tietoa keskusteluun siitä, miten tien kunnossapito ja turvallisuus linkittyvät toisiinsa. Tulokset osoittavat Traficomin mukaan, että ajonopeuksien kasvu ei automaattisesti tarkoita liikenneturvallisuuden heikkenemistä – ainakaan silloin, kun kyse on tasaisemman tienpinnan tuomasta nopeuden noususta.

Volvolta uusi pyöräkuormaajasukupolvi

Volvo CE julkistaa uuden pyöräkuormaajasukupolven, ja ensimmäisenä aloitetaan viidessä kokoluokassa malleilla L150-L260. Uudet koneet saapuvat asiakkaille vielä vuoden 2025 aikana.

Volvon pyöräkuormaajat ovat yksi valmistajan kulmakivituotteista ja tämä näkyy esimerkiksi Suomessakin peräti 68% markkinaosuutena. Nyt kuormaajahistoria saa jatkoa, kun markkinoille tuodaan viisi uutta mallia osana koko malliston uudistamista.

Ensimmäisessä aallossa uudistuvat L150, L180, L200 High Lift, L220 ja L260.

Ulkoasu on päivitetty, mutta uudistuksia tulee myös nopeampiin työsykliaikoihin, suorituskykyyn ja kuljettajan mukavuuteen.

Uusi kuormantunteva hydrauliikka tarjoaa nopeammat sykliajat, mahdollistaen kulloinkin käytössä olevan työlaitteen, kuten kauhan, optimaalisen hyödyntämisen yhdessä parannettujen puomiston nosto- ja laskuaikojen kanssa.

Kauhan automaattihallinta lisää tehokkuutta palauttamalla kauhan automaattisesti pystyasentoon lastauksen ja tyhjennyksen jälkeen. Auto Bucket Fill -toiminnon puolestaan luvataan mahdollistavan optimaalisen ja tasaisen kauhan täytön. Päivitetty Smart Effect -tehonhallinta aktivoi polttoainetehokkaan moottorin kierrosluvun vakiona, kun kone käynnistetään.

Voimalinjassa on läsnä tuttua Volvo-tekniikkaa, ja OptiShift-vaihteisto sekä RBB- eli Reverse By Braking -suunnanvaihto lyhentävät niin ikään sykliaikoja. 

Ohjaamon puolella tarjoillaan uudistunut Volvo Copilot -koneenhallintajärjestelmä. Lisäksi hallintaa helpottavat kamera- ja turvallisuusjärjestelmät kuten 360 asteen Smart View ja esteistä varoittava päivitetty Collision Mitigation System. 

Ohjaamo voidaan kallistaa joko 30 tai 60 asteen kulmaan (tai 70 astetta suuremmissa malleissa) sujuvampaa huoltoa varten. Pyörissä on jarrujen kulumisen osoittimet, jotka helpottavat jarrujen kunnon tarkistamista. Uusi huoltotaso ja turvavaljaiden kiinnityspisteet ohjaamon ulkopuolella mahdollistavat rutiinihuollon ja puhdistuksen helposti ja turvallisesti.

PERUSTIEDOT

MalliL150L180L200 High-LiftL220L260
Staattinen kaatokuorma täysin käännettynä16 000 kg18 900 kg21 000 kg23 800 kg
Kauhatilavuus3,4–14,0 m³3,7–16,0 m³4,3–16,0 m³5,3–10,2 m³5.3 – 10.2 m³
Puunkäsittelykoura1,6–3,5 m²1,8–3,5 m²3,4–4,3 m²1,8–4,0 m²
Työpaino24 100–25 600 kg27 000–28 400 kg35 000–40 000 kg31 200–33 100 kg34 000–39 000 kg
Irrotusvoima201 kN236 kN245 kN284 kN
MoottoriVolvo D13JVolvo D13JVolvo D13JVolvo D13JVolvo D13J
Suurimman tehon kierrosluku1 300 kierr/min1 300–1 400 kierr/min1 300–1 400 kierr/min1 300–1 400 kierr/min1 400–1 900 kierr/min
Teho ISO 9249, SAE J1349 netto223 kW250 kW250 kW279 kW309 kW
Suurimman vääntömomentin kierrosluku1 000 kierr/min1 000 kierr/min1 000 kierr/min1 000 kierr/min1 100–1 150 kierr/min
Vääntö ISO 9249, SAE J1349 netto1 996 Nm2 065 Nm2 065 Nm2 265 Nm2 328 Nm
Renkaat26.5 R25, 775/65 R2926.5 R25, 775/65 R29, 875/65 R29775/65 R29, 875/65 R2929.5 R25, 875/65 R2929.5 R25, 875/65 R29
0tykkääjääTykkää