Koneyrittäjät ry:n teettämä kannattavuuselvitys paljastaa puunkorjuualan olevan taloudellisessa pohjakosketuksessa. Vuonna 2020 keskimääräisen metsäkoneyrityksen palkkakorjattu liiketulos meni miinukselle ensimmäistä kertaa koko seurantahistorian aikana, ollen -0,3 prosenttia liikevaihdosta. Samalla koneurakoinnin kustannukset ovat nousseet vuoden aikana voimakkaasti kallistuminen jatkuu edelleen. Metsäkonealan konekustannusindeksi näyttää nyt yli 6 prosentin nousuvauhtia vuodentakaiseen verrattuna ja nousua myös koronapandemiaa edeltävään aikaan.

Koneyrittäjät ry:n kannattavuusselvityksen mukaan puunkorjuuyritysten palkkakorjattu liikevoitto painui ensimmäistä kertaa seurantahistorian aikana alle nollan. Vuonna 2020 palkkakorjattu liikevoitto oli puunkorjuussa -0,3 prosenttia (mediaaniluku). Vuoden 2020 alun metsäteollisuuden työtaistelut, kehnot korjuukelit ja korona tekivät tehtävänsä.

Puunkorjuu on ollut matalan tulosmarginaalin liiketoimintaa eikä puunkorjuun vilkastuminen vuoden 2020 lopulla pystynyt paikkaamaan alkuvuoden tappioita. Korjuualan ahdinko ei kuitenkaan peilaa metsäteollisuuden suuryritysten tilannetta, joka on päinvastainen: samana aikana viime vuoden alkupuoliskolla iso metsäteollisuus teki yrityksestä riippuen 6,5–11,2 prosentin liiketulosta. Tänä vuonna metsäteollisuusyritysten liiketulos on pompannut jo noin 13–14 prosentin tasolle.

”Viime vuotta koskeva kannattavuusselvitys valmistui heinäkuussa ja kauhulla odotan, millaiset ovat aikanaan tämän kuluvan vuoden kannattavuusluvut. Kentältä kuuluvat viestit ovat huolestuneita. Puunkorjuupalveluiden kysyntä on kohtuullisen hyvä metsäteollisuudessa, mutta kallistuvat kustannukset syövät muutenkin kapean kannattavuusmarginaalin, koska puunkorjuu-urakoinnin hinnat eivät jousta. Koneyrityksien palveluita ostavat asiakkaat ovat metsäorganisaatioita ja siksi asiakkaiden määrä on hyvin rajallinen ja asiakkailla vahva asema. Asiakkaat määrittävät voimallaan urakointimarkkinan sopimusehtoja hyvin paljon ja pitävät urakointihinnat lähes muuttumattomina”, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

”Esimerkkinä voimakkaan asiakkaan toiminnasta voidaan käyttää maksuaikojen pidennystä, jonka Stora Enso on ajamassa väkisin urakointimaksuehtoihin.  En ole kuullut yhdenkään yrittäjän olevan suopea moiselle ehdotukselle, silti uusi maksuehto ilmestyy sopimuksiin. Samankaltaista sopimistyyliä käytetään vaikkapa urakointipalveluiden hinnoista ’sovittaessa’.”

Tilastokeskuksen ylläpitämä konekustannusindeksi näyttää kesäkuussa 2021 rajua konetyön kustannusten nousua vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Nousu on reipasta sekä puunkorjuussa että -kuljetuksessa. Puunkorjuun konekustannusindeksi (Mekki) näytti kesäkuussa 2021 nousua 6,3 prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Iso osa kustannusmuutoksesta johtuu polttoaineiden kallistumisesta. Moottoripolttoöljy oli indeksin mukaan kesäkuussa 2021 noin 37 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. Heinäkuussa hintojen nousu näyttää jatkuneen.
Ilman polttoaineiden hinnannousuakin kustannusten nousu on 2,8 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen kustannusindeksin mukaan.

”Indeksin rakenteesta johtuu, että sen näyttää kustannusten nousun jossain määrin todellista nousua pienemmäksi. Puunkorjuussa voimakkaat kustannusnousut ovat myrkkyä yritysten kannattavuudelle, koska urakoinnin hintajoustot ovat markkinan rakenteesta johtuen jäykkiä. Kentältä kuuluvien viestien perusteella ahdinko kasvaa aivan viikkotasolla sellaista vauhtia tarvikkeiden ja materiaalien hintojen nousun myötä, että mitkään indeksit eivätkä yrittäjän kukkaro pysy perässä”, Jaakkola linjaa.

”Puunkorjuuyrityksissä viime vuoden alku oli alhaisesta kysynnästä selviämistä ja loppuvuonna korkeintaan työn iloa.  Metsäalan arvoketjun sisällä on oikeastaan häpeällistä, että alihankinnaksi ulkoistetut puunkorjuu ja puun autokuljetus kamppailevat kannattavuusongelmissa jopa hyvän kysynnän aikana. Samaan hengenvetoon asiakastaho julkisesti valittaa tekijäpulaa. Asiakastaholla on kaikki avaimet ratkaista näitä haasteita”, Jaakkola tähdentää.