Teknologiayritys Novatron osallistuu Tarton yliopiston johtamaan uuteen kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään tekoälyyn perustuvia koneohjausratkaisuja maansiirto-, logistiikka- ja metsätalouden alan työvaiheisiin. Tavoitteena on mahdollistaa itseohjautuvien raskaiden ajoneuvojen toiminta turvallisesti ja luotettavasti vaikeissa olosuhteissa. Euroopan komissio tukee nelivuotista hanketta 8 miljoonalla eurolla.
Työkoneiden toimintaolosuhteet ovat usein haastavia, ja itseajavien ajoneuvojen kehitystä suunniteltaessa on otettava huomioon toimivuus talvella jäisillä teillä sekä ympäri vuoden maastossa ja työmailla, jossa maaperä on irtonaista. Arvaamattomat ympäristöolosuhteet, kuten jää, lumi, muta ja irtokivet tekevät itseohjautuvan teknologian käytöstä vaikeaa ja vaarallista, sillä autonominen ajoneuvo ei välttämättä pysty selviytymään säätilan ja alustan nopeista muutoksista.
Tarton yliopiston teknologiainstituutin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä kehittää tekoälyyn perustuvia tapoja varmistaa itseajavien raskaiden ajoneuvojen turvallisuus ja luotettavuus haastavissa olosuhteissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa autonomista toimintaa maanrakennuksessa, metsätaloudessa ja logistiikassa, jotta voidaan vähentää ajoneuvojen polttoaineenkulutusta ja ympäristövaikutuksia, kuten maaperän vahingoittumista. Hankkeen tulokset saatetaan käytäntöön yhteistyökumppaneiden, suomalaisen anturi- ja koneohjausteknologiaa kehittävän Novatronin, ruotsalaisen Komatsu Forest AB:n ja virolaisen autonomisten ajoneuvojen kehittäjän Clevonin, ansiosta.
Tekoäly parantaa maansiirtotöiden turvallisuutta
Suomalainen Novatron on koneohjausjärjestelmien, anturiteknologian ja niihin liittyvien ohjelmistoratkaisujen ja -alustojen edelläkävijä Pohjoismaissa.
Novatronin toimitusjohtaja Petri Moisio uskoo, että kotimaisella teknologiaosaamisella voidaan mahdollistaa entistä tehokkaampia infrarakentamisen menetelmiä ja edistää samalla maailmanlaajuista vihreää siirtymää.
”Tähän asti koneohjausteknologiaa on käytetty ensisijaisesti maansiirtotöiden tuottavuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Tekoälyn integrointi koneohjaukseen uusien turvallisuutta parantavien sovellusten kehittämiseksi on mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen mahdollisuus”, Moisio sanoo.
”Novatron odottaa innokkaasti tämän nelivuotisen tutkimushankkeen tuloksia ja mahdollisia edistysaskeleita, joita se voi tuoda alan teollisuudelle”, Moisio jatkaa.
Novatronin testialueelta reaalimaailman sovelluksiin
Konevalmistajat ja -kuljettajat ympäri maailmaa luottavat Novatroniin koneenohjausjärjestelmien, automaatioteknologian ja komponenttien toimittajana. Yritys on kehittänyt ja valmistanut tuotteita ja ohjelmistoja Pirkkalassa sijaitsevassa teknologiakeskuksessaan vuodesta 1991 lähtien.
Novatronin tuotteisiin kuuluvat tarkat komponentit, kuten G3-anturit ja EL-laservastaanottimet sekä Xsite 3D- ja 2D-koneohjausjärjestelmät ja mittalaitteet. Tarjontaa täydentävät pilvipohjainen tiedonhallinta-alusta ja 3D-Win suunnitteluohjelmisto, joiden avulla reaaliaikainen tiedon jakaminen on mahdollista toimiston ja kenttätyömaan välillä.
Novatronin tutkimusjohtajan ja XSCAVE-hankkeen vetäjän Antti Kolun mukaan kehitysyhteistyö sopii hyvin Novatronin valmiuksiin ja tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden edistää koko maansiirtoteollisuutta.
”Hankkeen aikana kehitettyjen huipputason algoritmien ja ratkaisujen avulla voimme tarjota asiakkaillemme parhaat mahdolliset ratkaisut ja parantaa samalla yksittäisten koneiden tuottavuutta työmaalla”, Kolu kertoo.
”Novatron tarjoaa konsortiolle yli 30 vuoden asiantuntemuksen koneohjauksesta ja automaatiojärjestelmien kehittämisestä infrarakennuskoneisiin. Tutkimusryhmällä on käytössään projektin aikana Novatronin työkoneet ja testialue, jotta tulokset voidaan todentaa todellisissa olosuhteissa”, Kolu jatkaa.
Novatronin tuotekehitystiimi on kehittänyt itseohjautuvien työkoneiden toimintaa jo vuodesta 2022. Oulun yliopiston vetämässä valtakunnallisessa, 2024 päättyvässä, SWARM-hankkeessa kehitettiin maarakennuskalustoparven automaattista ohjausta erityisesti kaivosalan tarpeisiin. Parvessa testattiin puskutraktorin, tiivistyskoneen ja kaivinkoneen etäohjattua ja autonomista yhteistyötä. Tutkimuksessa saavutettua tietoa päästään jatkojalostamaan XSCAVE-hankkeen myötä.
Euroopan komission rahoittamassa hankkeessa ”Explainable, Safe, Contact-Aware Planning and Control for Heavy Machinery Manipulation and Navigation” (XSCAVE) tutkimuskumppaneina ovat Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto Suomesta, teknologiayliopisto CTU Tšekistä, tutkimuslaitos FZI Saksasta, Toshiba Europe Yhdistyneestä kuningaskunnasta sekä Uumajan yliopisto ja Algoryx Simulation AB Ruotsista.